Mitä kuuluu JTO:lle?

[Birgit Johansson]

Aulille: Nii-i, kuka hakee mitäkin ja kuten sanoin, valinnoista kaikissa on kyse. Johan sanoin, että kaiketi tappiollisia pentueita voi tulla, mutta jos kaikki pentueet aina menee 2500 e tappiolle, ni mä kyllä miettisin harrastukseni kohdetta uudelleen. Tai nostaisin hintaa, mutta tietysti, vaikeaahan se, kun pentuja riittää vähän siellä sun täällä.

Palataan JTO:n. Kun jos tuo nyt menee läpi ja se koetulospakko tulee rekisteröinnin ehdoksi, ni mitähän tulevaisuus tuokaan tullessaan. Riittääkö maalimiesresurssit ja aletaanko niitä tuloksia tekee sitten liukuhihnalta kenties rahastakin. Mitenkähän suunnittelijat on sen mahtaneet miettiä?

Indexirajoitusta mä kyllä kannatan muutoin, mutta tuontien kohdalla se ei ehkä ole hyvä asia.

Tuommoista, että toisissa suvuissa indexit laskee käsittämättömästi toiseen verraten, ni ite en oo havainnut. Semmoinen ero ainakin voi tulla, jos pennuilla on vain yksi kyynär tai lonkka rikki, indexit putoo vähemmän kuin jos on molemmat. Sehän tuntuu kuitenkin, että pentueissa yhtä monta rikkinäistä koiraa olis. Lasketaan per nivel siis. Mutta tarvinnee itekin katella noita enempi vielä.

[Tuula Siimes]

Kynnyskysymys JTO:n hyväksynnälle/hylkäämiselle tuntuu olevan indeksirajoitus jalostukseen käytölle. Tuolta osin JTO tai sen pohjalta luotu PeViSa esitys ei poikkea mitenkään siitä joka jo kertaalleen on yleiskokouksessa hyväksytty. Työryhmä JTO:n takana on tehnyt erittäin paljon töitä ja pyrkinyt JTO:ssa Kennelliiton edellyttämään laajuuteen. Jokaisen joka kokee asian itseään koskevan, kasvattajana tai harrastajana, on syytä todella paneutua asiaan, tulla paikalle ja tehdä muutosesityksiä. JTO:n hylkääminen, siten ettei esitystä Kennelliitton tehdä, tarkoittaa samalla myös tehdyn PeViSa esityksen käsittelemättä jättämistä. Nykyinen PeViSa on voimassa kesäkuun loppuun saakka. Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan sääntöjen mukaan uutta PeViSaa, puhumattakaan nykyisen jatkamisesta, ei edes käsitellä jollei rodulla ole voimassa olevaa JTO:a.

Tarkoittaako tämä siis sitä että pakko hyväksyä tällaisenaan?

Melko reilua :voitto2:

[Riitta Vainiontaus]

Olen tänään itse lukenut taas ajatuksella JTO asiaa. Olen kerännyt jo yhden A4 arkin asioita, joista ainakin itse haluaisin saada lisäselvitystä. Näitä asioita en ole ainakaan vielä suoraan valmis nielemään ilman tarkennuksia.
Esim. näyttelylinjassa ei ole huomattu muuta ongelmaa kuin koko ja etuosan rakenne. :kauhistus:
Ominaisuusarviointi - onni ja autuus. Voi pyhä jysäys. Tuodaan faktana asiaa, josta kukaan ei tiedä vielä mitään . Herätkää nyt ihmeessä. Ei rotua muuteta mutulla eikä hienoilla sanoilla.
Ok käydään ominaisuusarvioinneissa ja seurataan mitä ne ovat, mutta tässä vaiheessa se ei todellakaan kuulu JTO:hon. Se on vain testi muiden joukossa, jossa yksi ihminen tekee arviota oman subjektiivisen näkemyksensä pohjalta. Ei siis tässä vaiheessa mitään sen enempää eikä vähempää. :jadi:
Indeksit jalostuksessa ovat OK. Mikaa mukaillen, kunhan tiedetään mitenkä ulkomaisten arvostelu muuttuu.
Onko Suomessa huonommat koirat luonteeltaan kuin Saksassa. Ei todellakaan.
Miksi meillä siis pitää ottaa käyttöön jalostuksessa pelkästään SchH- koe.
Tämä JTO esitys teettää meille vain hemmetinmoisen määrän paperittomia koiria. Niitä pentueita, joita vihaan todella. En siksi, että koira ovat huonompia, mutta paperitonta koiraa pidetään kokemukseni mukaan, suhteessa huonommin kuin paperillista veljeään. (olen uudelleen sijoittanut yli 200 koiraa niin rotu kuin roduttomiakin, n.20 vuoden aikana, jotenka tietoa asiasta on).
SchH- koe ei paranna mielestäni nyt jo käyttökoirissa esiintyvää hermostuneisuutta, mutta laitetaan Schh-kokeen lisäksi pakolliseksi rauniokoirakoe. Vaaditaan siis rodunomaista hermorakennetta ja käyttöominaisuuksia.
Terveysosiosta en viitsi mainita nyt mitään:lenkki:

Riitta Vainiontaus

[Mika Gullsten]

"Tarkoittaako tämä siis sitä että pakko hyväksyä tällaisenaan?"

Huonoja päätöksiä ei ole pakko eikä kannata tehdä.
Koulutusosiosta sen verran , kaipaisin kommenttia myös siitä, kykeneekö maalimies yksinomaan päättämään siitä mitkä koirat soveltuvat suojeluun>>>päätyvät jalostukseen, riittääkö kaikkien tumpunheiluttajien näkemys Makuja kun on niin monia.
Tällaista ei ole ainakaan ennen täällä etelässä suvaittu.

JTO:N merkitys ja sisältö pitäisi olla sellainen että rajoittamatta harrastutoimintaa saadaan tehtyä positiivisia periaate päätöksiä tulevaisuuden koiraihmisiä silmällä pitäen.
Nythän tämä näyttää vain huonolta politiikalta kun "raamattu" pitäisi sisäistää viime hetkellä ennenkuin jysähtää. :doh:

[Juha Puurunen]

"Tarkoittaako tämä siis sitä että pakko hyväksyä tällaisenaan?"
JTO:N merkitys ja sisältö pitäisi olla sellainen että rajoittamatta harrastutoimintaa saadaan tehtyä positiivisia periaate päätöksiä tulevaisuuden koiraihmisiä silmällä pitäen.

Ristus mitä naivismia. Jos tuollaisella toiminnalla päästäisiin tuloksiin ei tarvittaisi pevisaa, ei kuvauspakkoa, ei yleensäkään mitään rajoittavia määräyksiä. JTO:ta ei ole pakko hyväksyä tällaisenaan. Toivottavasti mahdollisimman moni priorisoi asiansa niin, että pääsee paikanpäälle. Kukaan ei väitä esityksen olevan täydellinen. Kirjoitin jo tuolla aiemmin, että paikanpäällä on mahdollista, jopa toivottavaa, tehdä muutosesityksiä.

[Mika Gullsten]

"Tarkoittaako tämä siis sitä että pakko hyväksyä tällaisenaan?"

Huonoja päätöksiä ei ole pakko eikä kannata tehdä.

Edellisen piti olla vastaus Tuulalle.

JTO:sta sen verran että, niille joille kaikki sivustoilla olevat asiat ovat selvää kuin pläkki ja tykkää niistä, äänestää puolesta. Ne jotka eivät ole täysin perillä koko systeemistä toivottavasti miettivät: kannattaakohan puolustaa sellaisia asioita joista ei ymmärrä koko totuutta? Kannattaisiko katsoa minkälainen "sika on säkissä?"

Sorry kämmistä .
En ole missään vaiheessa sanonut että eikö rajoituksia pitäisi olla . Mietityttää vaan välillä sekin kun kasvattajien pitää antaa alle tonnin pennusta kovemmat takuutkin kuin esim.autokaupassa, joissa liikkuu monesti selkeästi isommat paukut.

JTO:n PEVISA-ehdotuksella ilman selvää systeemiä indexeistä tulpataan verilinjoja laajentavan materiaalin tuonti euroopasta.
Vielä Puuruselle kysymys, onko tähän olemassa minkäälaista malli ehdokasta kuinka tuo indexi homma hoituu?

[Mika Gullsten]

Lukkarinen antoikin loistavat ,tietoon pohjautuvat perustelut kannastaan.
Onneksi joku ymmärtää asioiden päälle ja osaa vielä tuoda ne julki oikealla tavalla.

[Riikka Salomaa]

Haluaisin tietää, millä tavalla tämä indeksirajoitus on huonompi, kuin nykyinen vanhempien kuvaustulokseen perustuva rajoitus? Jos se on parempi (niinkuin minun mielestä on), niin mikä voisi olla yhtä hyvä vaihtoehto indeksirajoitukselle? B raja-arvo lonkissa? 1 raja-arvo kyynärissä? Jos kerran nykyisillä rajoituksilla ei olla saatu kyseisten sairauksien kohdalla parannusta, niin mikä voisi olla se seuraava tapa?

[Eero Lukkari]

Haluaisin tietää, millä tavalla tämä indeksirajoitus on huonompi, kuin nykyinen vanhempien kuvaustulokseen perustuva rajoitus?

Ei se sinällään huonompi olekaan, mutta se ei tule toimimaan niin hyvin kuin moni tuntuu luulevan. Lue perusteluni muutamaa viestiä aikaisemmin.

[Birgit Johansson]

-indeksiä mahdollista manipuloida myös sopivalla parituskumppanin valinnalla
-vastaavasti epäonnistuneella parituskumppanin valinnalla indeksi ylireagoi alaspäin

Nämä jäi vaivaa, saisiko tarkemmin, mitä tarkoittanet, tai miten ovat siis negatiivisia asioita?

Kylhän tietty indexeissä voi jotain epäkohtia olla, mutta missäpä ei olis. Joidenkin asioiden kanssa on vain elettävä, niinhän nytkin on, esim se että laskennat on myöhässä tai joku ei kaikkia kuvauta jne. Miten tilanne indexirajoituksella huononee? Ehkä silleen, ettei lähetetä huonoja kuvia senkään vertaa? Kyllä se herättää muissa kasvattajissa uskoakseni epäilyksen, jos monta puuttuu, tämäkään ei eroa nykyisestä? Kaikki ei varmaan välitä, mutta auttaako siinä tapauksessa mikään keino? Kasvattajan omasta halusta toimia oikein homma taitaa olla aina kiinni aika paljon. Rajoituksella jää tekemättä suurimmat riskipentueet ja siten siitä on rodulle hyötyä, aika senkin näyttää mitä on lopulta. Vähemmän tunteita itse jalostuskoiria kohtaan auttaisi moneen asiaan. Kurjaa, mutta totta.

Kyllä mä oon käyttänyt indexejä hyväkseni sukuja tutkiessani, eikä mun mielestä raja-arvo pentueelle 100 ei ole edes paha tavoitettava näin isossa rodussa. Ainoastaan ne tuontikoirat mietityttää, mutta sittenkin, onko kukaan laskenut jos tuonnilla on 8 pentua, ni paljonko esim. kaksi D:n pentua pudottaa satasesta? Ihan mutulla äkkiä sanottuna, ni ei varmaan ny ihan tajuttomasti kuitenkaan? No jos uroksella on kaksi D:tä ni sille laittaisin vain hyvälonkkaisen nartun joka tapauksessa, tällöin sen indexin oletan yltävän jo siihen, että pentueelle tulis hyväksytty sata. Jos uroksella 8 pentueessa on 4 D lonkkaista, ni ehkä jäisi käyttämättä kokonaan. Jos vaiva olis tullut tunnetusti luultavasti enempi nartun puolelta, ni sen idexit olis jo niin huonot, ettei ko pentuetta olis voitu edes tehdä. Onhan niissä nyt jonniin verran pelivaraa.

Ainoa mikä ei mene oikein, että tuonneille (indexi 100) ei voisi alkuun muita käyttää, kuin vähimmillään sen satasen omaavia narttuja. Tietty kylmästi ajatellen, ulkomailta tuotu voi olla riski, kun ei tiedetä vielä totuutta, todistakoon jälkeläisillään ensin, ennen kuin käytetään hiukan huonompi idexisille nartuille. Hyviä koiria ajatellen tämä on kyllä aika paljon vaadittu.

Kyynärät ja lonkat ei todellakaan ole koko totuus koiran terveydestä, mutta jospa tulevaisuudessa enemmän. Jostainhan se on aloitettava yrittää parempaan. Tietenkin aika vasta näyttää, mitä tulee. Mä en kyllä pysty millään muotoa näkemään asiaa noin negatiivisena. No, kävi niin tai näin, mun toimintatapaan se tuskin vaikuttaa mitenkään poikkeuksellisesti nykyiseen (indexejä kun hyödynnän jo nyt), siis jos kasvattaisin vielä.

[Eero Lukkari]

-indeksiä mahdollista manipuloida myös sopivalla parituskumppanin valinnalla

Esimerkiksi käytetään nartulle ulkomaista urosta, joka tunnetusti periyttää hyviä lonkkia mutta jota kukaan muu ei ole käyttänyt ja jolla ei ole paljon terveiksi kuvattuja sukulaisia tietokannassa -> nartun indeksi pompsahtaa todellisuutta korkeammalle tasolle kun indeksilaskenta käsittää, että nartun jälkeläiset on hyvätasoisia keskitason uroksen kanssa. Rodun kannaltahan tämä ei huono asia ole mutta indeksilaskenta ei tällaisessa tapauksessa pidä paikkaansa.

-vastaavasti epäonnistuneella parituskumppanin valinnalla indeksi ylireagoi alaspäin

Tässä jonkinlainen esimerkki. Ensimmäinen pentue mennyt mönkään niin indeksi tippunut tosi alas (ylireagoinut) mutta noussut sitten kun lisää jälkeläisiä kuvattu.

Rajoituksella jää tekemättä suurimmat riskipentueet ja siten siitä on rodulle hyötyä

Onko rodulle hyötyä jos lonkkariskiyhdistelmien sijasta nämä kasvattajat siirtyvät tekemään esim. selkä-, kyynär-, autoimmuunisairaus- tai sydänvikariskiyhdistelmiä?

Täytynee ilmeisesti edelleen korostaa, että itsekin seuraan paljon indeksejä (todennäköisesti enemmän kuin moni indeksirajoituksen kannattaja) ja kannatan niiden käyttöä jalostuksen apuna, vastustan ainoastaan pakkoa. Jos meillä olisi tilastointi ja indeksit muillekin tärkeille perinnöllisille sairauksille kuin vain parille nivelelle, voisin ehkä jopa jonkinlaista indeksirajoitusta kannattaa.

[Birgitta Johansson]

Kommentoin tässä JTO:aa niiltä osin, kuin olen sen ehtinyt lukea.

Suuritöinen projekti, omasta puolestani kiitos ahkerille tekijöille. Täytyy kuitenkin sen verran todeta, että jos tämän JTO-esityksen hyväksyminen on edellytys PEVISA:n jatkamiselle, kuten edellä on kerrottu, niin en voi kuin ihmetellä sitä, että tällainen yli 100-sivuinen esitys annetaan jäsenistön luettavaksi vain kaksi viikkoa ennen kokouskäsittelyä, ja vielä viimeisen mahdollisen vuorokauden viimeisellä tunnilla. Tätä esitystä on sentään valmisteltu nyt useamman vuoden ajan (edellinen SKL:n hylkäämää versio mukaanlukien). Olisi ollut korrektia huomioida jäsenistö tässä asiassa hieman paremmin. Ei tarvitsisi sentään ihan aamutunneille saakka näitäkään kommentteja kirjoitella...

Tässä ensiksi aivan erinomainen lause JTO:sta (kohta 1.6.2 Rotujärjestön tavoitteet): ”Tietojen objektiivinen kerääminen ja niiden asettaminen kasvattajien käyttöön.”

TÄMÄ olisi toteutuessaan todellista rodunjalostuksen tukemista liiton taholta. Esim. julkista terveystietokantaa on odotettu jo vuosia. Nyt se ehkäpä sitten toteutuu? Kasvattajana pidän sitä tällä hetkellä tärkeimpänä ja nopeimmin toteutettavissa olevana toimenpiteenä rodun terveystilanteen kohentamiseksi, ja se tulee ehdottomasti sisällyttää kohtaan 6.3. Rotujärjestön strategia Lyhyen aikavälin toimenpiteet (2010 - 2011), sekä esittää taulukossa 6.6 ”Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi”.

Mutta sitten...: 4.2.1 Tavoiteltava luonne / nykypäivä: ”Nykytilannetta on tarve tuoda takaisin yksi arvokas perusvaatimus käyttökoirarodun jalostusohjelmaan – rodunomainen käyttökoe.” (pitäisi ilm. olla ”nykytilanteessa”?)

Tämä siis tarkoittaa suojelukoetta. Varsinkin Suomen olosuhteissa suojelukokeen edellyttäminen jalostuskoirilta johtaisi ilman muuta matadorijalostukseen, mikä rodun jo nyt vähäisen geneettisen vaihtelun takia tulisi olemaan rodun terveystilanteelle katastrofi. JTO:n kohdassa 6.2. ”Rotujärjestön tavoitteet” on yhtenä toimenpiteenä geenipoolin turvaamiseksi mainittu ”Pyritään rajoittamaan siitosmatadorien käyttöä ja kannustetaan käyttämään jalostukseen mahdollisimman useita koiria.” Tämä on täydellisessä ristiriidassa edellisen kanssa.

Sama asia löytyy JTO:n liitteestä 3: ”Jo olemassa olevien alleeleiden tasaisempaa jakautumista frekvenssien muodossa voitaisiin edesauttaa nostamalla siitosyksilöiden määrää. Efektiivisen populaation koko on edellaan pieni verrattuna koko populaation yksilöiden määrään.”.... ”Huomattavaa on, ettei kummankaan populaation geenipohjaa olisi enää suotavaa kaventaa.”

Suojelutulosvaatimus nostaisi myös väistämättä rekisteröimättömien pentujen määrän räjähdysmäiseen kasvuun. Paljon saksanpaimenkoiria menee valitettavasti koteihin, joissa ei olla kiinnostuneita harrastustoiminnasta tai tuloksista - ei sen oman koiran eikä myöskään vanhempien. Nämä ihmiset tulevat ottamaan saksanpaimenkoiria jatkossakin. Usein he tänä päivänä ymmärtävät ottaa mieluummin rekisteröidyn pennun, mutta jos niitä ei jatkossa ole tarjolla, heille kelpaa kyllä rekisteröimätönkin. Ei ole kenenkään etu, että tällaisille ihmisille menevät pennut jäisivät jatkossa rekisteröimättä. Mitä laajemmin rodun jalostus on edes jollain lailla liiton hellässä huomassa, sen parempi kaikille osapuolille!

Koira- ja koekäyntimäärää selvittävästä taulukoinnista (Liite 4) ei selviä, kuinka moni yksittäinen koira on suorittanut suojelukokeen vuosina 2002-2008. On taulukoitu vain BH-, AD- ja suojelukokeiden suorittaneiden koirien yhteenlaskettu määrä. Tämä on selkeä puute taulukossa. Koska kyseessä on rodunomainen koe, jota suunnitellaan pakolliseksi jalostuskoirille, tulee selvittää, kuinka monelle koiralle tällä hetkellä riittää Suomessa maalimies. Tunnettu tosiasiahan on, että suojeluryhmät ovat täynnä lähes kaikkialla. Tuon taulukon perusteella ei voida laskea, mikä tulisi olemaan jatkossa tarvittava maalimiesresurssien lisäys, jotta kaikille jalostuskoirille saataiisin koulutetuksi suojelutulokset.

Voidaan kuitenkin varmuudella todeta, että monesta eri syystä maalimiehiä ei tule Suomessa koskaan riittämään jokaiselle jalostuskoiralle joka puolella Suomea. Tilanne ajautuisi siis käytännössä siihen, että kasvattajien sijaan maalimiehet valitsisivat jalostukseen käytettäviä koiria, mikä on aivan absurdi ajatus!!

Kasvattajilla on yleensä monen sukupolven päähän ulottuvat suunnitelmat ja jalostustavoitteet, jotka tällainen käytäntö tekisi täysin mahdottomaksi. Seurauksena olisi siis vain ”tulosten jalostaminen”, ja tavoitteellisen jalostustyön estyminen.

Olen myös omin korvin saanut olla todistamassa sitä, että maalimiesOPPILAS ilmoittaa ottavansa treeniryhmäänsä vain SM-tasolle tähtääviä koiria. Kuinkahan monella kasvattajalla mahtaa olla aikaa useiden jalostuskoiriensa viemiseen SM-tasolle saakka?? Uusi käytäntö vaatisi ilmeisesti maalimiehiltä melkoista asennemuutosta, ja edellyttäisi sitä, että heidät pitäisi jollain lailla velvoittaa treenaamaan kasvattajien jalostuskoiria. Tämä sitten taas olisi mielestäni aivan kohtuutonta maalimiehiä kohtaan, koska homma on rankkaa, ja perustuu vapaaehtoisuuteen. Kyllä silloin pitää ollakin jonkinlainen oikeus valita, millaisia koiria haluaa treenata. Ei rodun eteen sentään ihan mitä tahansa voida vaatia.

Suojelutuloksen vaatiminen johtaisi ilmeisesti myös siihen, että tuloksia ostettaisiin Suomen rajojen ulkopuolelta, mikä ymmärtääkseni onkin jo mahdollinen, ja ehkä jopa toisinaan käytetty metodi. Voidaan myös kysyä, miten suojelutulosvelvoite on Saksassa edistänyt rodun käyttöominaisuuksien säilymistä. Ilmeisesti ei kovinkaan merkittävästi, koska siellä on nyt perustettu käyttökoiraihmisten toimesta rodulle toinen rotujärjestö.

Edellä mainituista syistä tällaisella tulosvaatimuksella ei ole minkäänlaisia todellisia menestymisen mahdollisuuksia, ja näin ollen sitä on aivan turha myöskään JTO:ssa esittää.

Resurssien puute koskee myös Talentsichtungin käyttöönottoa (mikäli kohdassa 4.2.1 rakenne- ja ominaisuuarvioinnilla tarkoitetaan tätä nimenomaista arviointimuotoa, joka on ollut Suomessa koekäytössä). Mistä löytyy sellainen määrä saksanpaimenkoiran rakenteeseen ja suojeluominaisuuksien arviointiin perehtyneitä asiantuntijoita, että kaikki jalostuskoirat ehditään arvioida, ja vieläpä ennen niiden jalostukseen käyttöä? Etenkin narttuja on monesti jatkon kannalta syytä käyttää jo siinä 20-24 kk iässä (20 kk suositeltu alaikäraja). Kuinka kauan ja kuinka paljon Eki, Aukke ja Keijo jaksavat kulkea arvioimassa koiria ristiinrastiin Suomenmaata? Milloin ja missä koulutettaisiin tulevat arvioitsijat? Tämä on niin suuri rotu, että ihan muutama ihminen ei tähän tehtävään suunnitellussa laajuudessa riitä.

Itse kannatan hyvinkin jalostuskoirien rakenteellisten ja luonteenominaisuuksien kartoittamista jollain tavalla, mutta erilaisten resurssien puute ei saa olla jalostuskäytön esteenä jalostuskoirien ja kasvattajan/nartun omistajan kannalta sopivana ajankohtana. Ominaisuuksien arviointi on siis voitava tarvittaessa tehdä myös jalostukseenkäytön jälkeen. Urosten kohdalla olisin itse valmis puoltamaan jonkinlaista luonteen kartoitusta myös edeltäkäsin, koska nuoria uroksia ei terveyssyistä tulisi muutenkaan käyttää jalostukseen, mutta narttujen kohdalla sama ei toimi, vaan tulisi hyväksyä myös jälkikäteen tehtävät arvioinnit.

Kohdassa 4.2.6.2 Luonnearvioinnit esitetään jalostustarkastuksen rinnalla toisena luonnearvioinnin keinona rakenne- ja ominaisuusarviointi. Se kuitenkin ymmärtääkseni on vasta määräaikaisessa ”koekäytössä” meillä, joten lienee syytä ainakin hieman muokata sanamuotoa.


4.3. Terveys:

Indeksien käyttöönotto saattaa aiheuttaa ongelmia tuontikoirille, kuten myös niiden jälkeläisille varsinkin 1. polvessa, joten tuontikoirille, ja esim. saksalaisista vanhemmista oleville pentueille pitäisi saada lasketuksi luotettavammat indeksit. Nykyinen tapa, jossa saksalainen uros saa indeksin 100, ei ole oikeudenmukainen varsinkaan siinä vaiheessa, kun se estää jonkun yhdistelmän toteutumisen.

Ehdottomasti tulee myös säilyttää D-lonkkaisten jalostukseenkäyttökielto, vaikka indeksipohjaiseen jalostukseen siirryttäisiinkin.

Itseäni ilahduttaa kohdassa 4.3.1., että C-lonkka todellakin on taulukoitu dysplastiseksi eikä terveeksi, niinkuin joskus on tehty syystä, että se on rodussamme vielä (jostain syystä) jalostukseen kelpaava.

JTO:n numeroinnissa lienee korjattavaa, koska myös kohta Näyttelyt on numeroltaan 4.3. Tässä kohdassa tulee selventää, että SPL-näyttelyt ovat epävirallisia, eli niiden perusteella ei voi esim. valioitua, eivätkä niistä saadut tulokset vaikuta pentujen rekisteröintimaksuihin.

Taulukossa sivulla 51 lukee kohdassa Elinvoimaisuuden edistäminen: ”viidestä ja kahdeksasta ikävuodesta lähtien
edellytetään esim. hyppyesteiden ylittämistä”. Itse en ymmärtänyt ”viidestä ja kahdeksasta” -osuutta tästä lauseesta. Sinänsä tavoite on kannatettava, jos sen idean kuitenkin oikein ymmärsin.

Jalostuskoirien olkien ja polvien kuvaaminen on hätävarjelun liioittelua, ellei se perustu faktatietoon näiden ongelmien yleisyydestä. JTO:n yhteydessä esitetyn terveyskyselyn perusteella olkanivelissä on ongelmia 1,2 %:lla ja polvissa 3,7%:lla koirista. Muihin kyselyn sairauksiin verrattuna pitäisi polvien ja olkien sijaan ennemmin vaatia tutkittaviksi jalostuskoirien silmät pannuksen varalta, haimat haimavian varalta ja vaatia jalostuskoirilta geenitesti perianaalifistelian varalta. Nämä sairaudet ovat kyselyn perusteella nimittäin yleisempiä kuin ongelmat koirien olkanivelissä.

Verrattuna lonkissa, kyynärissä ja selässä esiintyviin ongelmiin kyse on molempien nivelten osalta aivan marginaalisesta ryhmästä koiria, eikä kuvaaminen siten ole perusteltua. Terveystutkimusten pakollisiksi asettamisen tulee perustua ongelman merkittävyyteen koirakannassa. Mielestäni kuvaaminen on perusteltua vain linjoissa, joissa ongelmia esiintyy, samaan tapaan kuin jonkun muun harvinaisen sairauden kohdalla.

”Keinosiemennystä tai sperman keräystä saa toteuttaa vain jo normaalisti lisääntyneelle koirille”.
- Tämä tulee korjata sellaiseen muotoon, että esim. vanhojen koirien käyttö on mahdollista, vaikka olisivat ensikertalaisia, jos niillä on esim. iän tai jonkinlaisen loukkaantumisen takia ongelmia astua. Sen sijaan niilläkin tulee olla normaali libido, eli astumishalu, jonka keinosiementäjä kyllä näkee ja todentaa tilanteessa, jossa paikalla on houkutinnarttu spermaa kerättäessä.

”Kertaalleen keisarinleikattua tai polttoheikkoutta ilmentänyttä koiraa ei suositella käytettävän enää jalostukseen.”
- Tässä tulee ottaa huomioon keisarinleikkauksen ja polttoheikkouden syy, joten ehdotonta kieltoa ei tule asettaa. Varsinkin pienkasvattajalle yksikin ”turha” kielto jalostukseenkäyttöön voi olla todella merkittävä asia jatkojalostuksen kannalta. Ongelmien syy kun voi olla aivan muu kuin nartun lisääntymiskykyyn liittyvä.


6.3. Rotujärjestön strategia (2012-2014)
- Tässä on niin paljon ylilyöntejä, etten jaksa niitä tässä enää eritellä. Alkaen kohdasta 2. Kasvattajan toimenpiteitä: ”koko pentueen täydellinen röntgentutkimus” (riippuen siitä, mitä ”täydellinen” tarkoittaa. PEVISA-kuvat ovat ainoat, joita voidaan vaatia, jos niitäkään käytännön syistä), ja ”koko pentue nuorten koirien arvostelutilaisuuteen”...

Liite 1. Tätä en enää ehtinyt lukea, mutta ainakin Jalostusohjesäännön kohta 2.2. vaikuttaa jotensakin vanhentuneelta, eikä toteudu käytännössä. Myös tatuointiin liittyvät asiat vanhentuneita.

Kokonaisuutena JTO on erinomainen tietopaketti, jota voi suositella kaikkien rodusta kiinnostuneiden luettavaksi.

Edellämainittuja muutoksia siihen kylläkin tulisi tehdä, jotta sen puolesta voisi äänestää.

Birgitta Johansson

[Birgit Johansson]

Vuosia palstoja lukeneena: Rodun luustotilanne on huono ...kele, miksei liitto ja jalostustoimikunta tee mitään... mutta eihän se tietysti saa rajoittaa MINUN tekemisiä. Rodun luonne ja käyttöominaisuudet on huonot... kele, miksei liitto ja jalostustoimikunta tee mitään... kele, mutta eihän se saa rajoittaa juuri MINUN tekemisiä.

Anteeksi vaan kaikille, mutta tältä tämä näyttää. Jatketaan entiseen malliin, pentueita vain roppakaupalla maailmalle, eipähän tartte kenenkään ostaa niitä paperittomia. Onneksi minä en kuulu niihin, joiden pitää murehtia rodun puolesta, riittää, kun teen sen vain ihan omalla kohdallani.

Kevennän hieman; noiden tuontien kohdalla rajoitusta pitäisi kyllä miettiä ehkä enemmän, tilanne voi olla ilman syytä huono, jos olis aikeissa käyttää kahta tuontia keskenään. Mitenkäs homma menee sitten, jos käy ulkomailla astuttamassa vaikkapa Saksassa 75 omaavalla uroksella, mikä silloin on rajoitus tai onko sitä ollenkaan? Luin kyllä JTO:n tosi pikaisesti, mutta muistaakseni tästä ei ollut mainintaa?

[Riitta Vainiontaus]

Kokoluustokuvaus pakko ehdottomasti - kokemuksen perusteella - on sukuja, joissa esim polviviat ovat sääntö ei poikkeus, selkäviat vielä yleisempiä kuin puhutaan - saksanpaimenkoiran normaali selkä=sairas selkä?
- kuvien arvostelu maksulliseksi
- Ventelä ja Talvio oman kokemuksen mukaan ainoat hyväksytyt arvostelevat lääkärit, jos vain suostuvat
Tiedän ei onnistu ikinä, paljastaisi liikaa vikoja

Silmätarkastuspakko on turha, koska mitään sairautta ei ainakaan vielä saksanpaimenkoirilla juuri ole joka näkyisi ennakkotarkastuksessa. - pannus näkyy vasta, kun se on tullut - haimanvajaatoiminta näkyy vasta, kun se on puhjennut. Pannusdiagnoosin pitäisi pystyä tekemään myös tavallinen eläinlääkäri virallisesti kennelliittoon. Nyt se ei kuulema ole mahdollista ja siksi niitä ei siellä juuri näy. Minulle on ilmoitettu yli 30 pannusta viimevuoden puolella, joista 3 omaa kasvattiani, kaksi veljestä ja näiden eno. Tässä ei tietenkään ole koko totuus, vaan niitä on paljon enemmän. Ei siis voida pitää Pannusta enää minään pikkusairautena. Muuten suurin osa ilmoittajista, kertoi sairauden kuin kuiskaten ja vannotti etten saa kertoa kasvattajalle, että hän on kertonut. Eroa ei ollut oliko näyttö- vai käyttöpuolen kasvattajalta otettu koira. Aikamoista vähättelemistä, mutta ehkä tietämättömyys tämänkin sairauden osalta on suurin syy salailuun.

Pakollinen verinäytteen otto jokaisesta pennusta, esim sirutuksen yhteydessä, sopisi hyvin JTO:hon. Näin saataisiin kerättyä paljon geenitietoja, jos sitä todella halutaan. Täytyy sanoa, että on erittäin vaikeaa motivoida aikuisten koirien omistajia ottamaan koirista verinäytteitä. Pentuna otettuna ne olisivat jo valmiina ja kasvattajat tai omistajat voisivat päivittää tutkijoille mitä sairauksia missäkin koirassa milloinkin on tullut.
SPL voisi koulutta omia siruttajia ja samalla koulutettaisiin heitä verinäytteen ottoon. Ei tarvitsisi aina mennä lääkäriin, jos ei halua.

Me kasvattajt olemme monessa asiassa eri viivalla
- toisten täytyy korvata eläinlääkärin mukaan perinnöllisesti sairaat koirat toisten taas ei
- toiset kuvaavat ja tutkivat koiransa toiset taas ei,
- toiset kertovat avoimesti ongelmista, toiset taas ei
- ym
Ainut yhteinen asia on, että pentujen hinnat ovat samat. Ei ihmiset arvosta ostohetkellä hinnassa sitä tutkitko pentujasi, onko niille tehty testejä, onko vanhempien kaikki sisarukset kuvattu vai vain yksi.

Riitta Vainiontaus

[Mika Gullsten]

Aivan loistavia kannanottoja, vihdoinkin ihmisiä jotka uskaltavat lausua mielipiteensä. Toivottavasti olette paikalla keskustelemassa ja äänestämässä ensi lauantaina