Alkava nivelrikko pennulla

Terveyteen liittyvät aiheet
kati kerkkonen

Alkava nivelrikko pennulla

Viesti Kirjoittaja kati kerkkonen »

Onko muilla kokemuksia näin aikaisin alkavasta nivelrikosta? Miten jatko? Pentu kuvattiin kun ontui toista etujalkaansa ja molemmista kyynärpäistä löytyi alkavaa nivelrikkoa. Pentu tuolloin alle 7 kk.
Nyt saanut kolme Carthroven-piikkiä ja ontuu edelleen. Levossa on, pieniä pissalenkkejä tehty. Eläinlääkäriltä ostettu Royal canin junior ruokana nyt ja cartimare (hainrusto) tabletteja saa lisäksi. :tuki:
Niina Hämäläinen

Viesti Kirjoittaja Niina Hämäläinen »

heipä hei.
Meidän uroksella todettiiin vajaa 2 kk sitten vähän tuohon suuntaan ilmeneviä ongelmia.. tai näin mie ymmärsin. (poika oli tuolloin 4kk) Koira ei tosin ontunut jalkojaan, ainoastaan aristi "kainailoiden" kohdalta. Koira kuvauksiin ja todettiin että molemmissa olkavarsissa jonkinasteista rustovauriota/-puutosta. Lääkkeeksi tulehduskipulääkkeet, Arthroflex- ravinnelisä nivelongelmaisille ja kuukauden lepo.
Muutama viikko sitten kävimme uudestaan kuvissa, ja hyviä uutisia. Vauriot ovat täysin korjaantuneet ja ongelmia ei pitäsi enää tulla. Nyt voimme taas elää täyttä nuoren koiran elämää.. mennä ja meuhkata :)

Ymmärsin jotakin siihen suuntaan, että mikäli tätä ei olisi huomattu noin ajoissa ja hoidettu, niin koiralle olisi todennäiköisesti myöhemmin kehittynyt nivelrikko :?:
Viimeksi muokannut Niina Hämäläinen, 27 Elo 2007 16:16. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Katja Kilpeläinen

Viesti Kirjoittaja Katja Kilpeläinen »

Viestini ei ole iloisimmasta päästä, eikä koirani ollut edes saksanpaimenkoira vaan kooltaan iso, sekarotuinen pentu (rotuina mahdollisesti ainakin rottweileria ja collieta), mutta jotain kokemusta etupään nivelrikosta nuorella koiralla kuitenkin on...

Koko pentuajan Rasmus tassutteli aikalailla hitaaseen tahtiin verrattuna pentuihin yleisesti, ei juoksennellut toisten kanssa ja varoi muita. Pikkuhiljaa ontumista alkoi esiintyä vuoron perään molemmissa etujaloissa ja lopulta Rasmus alkoi tuiskahdella nenälleen jos maassa oli vähänkään lunta ja ylämäet mentiin hitaasti kuin vanhan koiran kanssa. Lenkit olivat loppuaikoina hyvin lyhyitä ja koirasta näki että siihen sattui. Vein koiran kuvattavaksi jossa tosiaan selvisi että molemmissa kyynärissä nivelrikkoa ja toisessa irtopala. Hoitona lääkärin mukaan oli vain leikkaus jossa ei kuitenkaan ollut mitään takeita tilanteen paranemisesta ja tietenkin lisäravinteet.

Mietin silloin pennun ollessa 7kk ikäinen että haluan päästää ystäväni mieluummin pois kuin kärsimään leikkauksista josita ei välttämättä edes apua tulisi. Ajattelin silloin myös että jos koira on tuon ikäisenä tuossa kunnossa, eikä voi elää normaalia nuoren koiran elämää, mitä se on muutaman vuoden päästä? Niimpä Rasmus sitten lähti 8kk iässä viimeiselle matkalleen.

Toivottavasti jollain on kerrottavanaan positiivisiakin kokemuksia, tämä ei ikävä kyllä ollut sellainen. :(

Hyviä vointeja pennulle ja jaksamista omistajalle!
kati kerkkonen

Viesti Kirjoittaja kati kerkkonen »

Meillä taasen tuo poika on aktiivinen kouhkaaja, eikä varo mitään. Otti vanhalta koiraltakin luulot pois ja nousi kingiksi puolivuotiaana. Saas nähdä kuinka pää kestää hiljaiseloa kun yritän "suojella" sitä liikunnalta. Sillä on ollut kasvu nopeaa, hoikkana olen sen pitänyt.
wilhelmiina kallio

Viesti Kirjoittaja wilhelmiina kallio »

Mä olen nyt ehkä tyly mutta kyllä jos ton ikäisellä pennulla on jo oireita nivelrikosta niin mun mieletsä olisi parasta päästää se kärsimästä. Eihän se ole koiran elämää vain sohvalla makailu ja silloinkin saattavat nivelrikot sattua... Ikävää ja vaikeatahan aina koiran lopetus on mutta ajattelisin nimen omaan koiran parasta tässä asiassa.
kati kerkkonen

Viesti Kirjoittaja kati kerkkonen »

Ai, et yrittäisi edes hoitaa vai? Kasvattajaan otin yhteyttä ja hänellä on kokemus yhdestä samanlaisesta tapauksesta. Koiran ollessa reilun 1 v, nivelrikko ei vaivannut enään.
Yritämpä hoitaa nyt kumminkin Wilmhelmiinan mielipiteistä huolimatta!
wilhelmiina kallio

Viesti Kirjoittaja wilhelmiina kallio »

Joo, mä en yrittäisi hoitaa (mä en tee mitään risalla koiralla ja kuitenkin miettisin koko ajan et sattuuko siihen. Koira kun ei aina näytä kipujaan...). Mutta niin kun sanoin MUN mielestä. Ei tarvii itteensä ottaa :roll: .
Irene Routio

nivelrikkoinen elämäniloinen 10v mummeli

Viesti Kirjoittaja Irene Routio »

Zanilla nivelrikko jo 1-v (3/3). Välillä pitänyt kantaa iltapissalle, n 7v toinen etujalka leikattiin irtoluupalan takia. Köpöttelee ja ui iloisesti ja aina lähdössä sinne missä tapahtuu, kohta 10v. Kipulääkitys, ravinnelisä ja ehdotettiin myös kortisonipiikkiä (sivuvaikutuksia runsaasti).
Suoritti rauniokokeen ja oli hyvä jäljellä, etsii vielä mielellään kaikenlaista. Rajuja leikkejä vältettävä ym. Eli kyllä rajoittaa koiran elämää, varsinkin kun oli todella vilkas nuorena ja menohaluja olisi piisannut...
milko naumanen

Viesti Kirjoittaja milko naumanen »

Osta puhdasta msm tuotetta,siitä voi olla apua

Katso esim. tuolta:http://www.finnmsm.fi/

Itse kyllä miettisin erittäin tarkkaan pitäisinkä koiraa tuollaisessa tilassa,koska mielummin päästäisin kivuista heti,kuin sitten jälkikäteen miettisin kuinkahan paljon se kärsi.

Mutta toivottavasti teillä on tilanne valoisampi...
Irene Routio

Viesti Kirjoittaja Irene Routio »

Tosi vaikea päättää eläimen puolesta ja arvioida sen kokonaisvaltaista elämänlaatua, mihin vetää raja? Onkohan eläimen elämänlaadun ja kipujen suhteesta tehty tutkimuksia?
Hannele Nordberg

Viesti Kirjoittaja Hannele Nordberg »

ei se niin helppoa ole tuosta vain koiraa lopettaa , että kyllä minä ainakin katsoisin tehoaako hoidot.
"en tee mitään risalla koiralla"no joillekin se koira on muutakin , kuin esine .

Minulla lonkkavikainen koira oli , mutta niin vain eli yli 12v tuntematta kipua juoksi , ku nuoret koirat ja jk1 haettiin enempää ei viitsitty , kun ei voinut hypyttää .
Hanna Härkönen

Viesti Kirjoittaja Hanna Härkönen »

Nivelrikko EI parane koskaan, todennäköisesti vain etenee.
Niina Hämäläinen

Viesti Kirjoittaja Niina Hämäläinen »

Jaksamista Katille.
Me onneksi selvisimme pelkällä säikähdyksellä.
Birgitta Johansson

Viesti Kirjoittaja Birgitta Johansson »

Nivelrikkoisen koiran kanssa voi kyllä elää ja harrastaa, kunhan ei tavoittele SM-mitaleita. Meillä porskuttettiin 11-vuotiaaksi, ja silloinkin koira lopetettiin kasvaimen, ei nivelrikon takia. Hyvä lihaskunto, lisäravinteet ja homeopatia meillä apuna. Nivelrikkoinen ihminenkin pärjäilee ihan täysin, miksei sitten koira. http://www.niveltieto.net/nivelrik.htm .

Minusta nykyään ollaan monesti jo liian kärkkäästi tarjoamassa lopettamista "hoidoksi" milloin mihinkin vikaan. Ei kaikkien tarvitse olla nuoria ja huippu-urheilijoita. Elämästä voi nauttia kyllä muutenkin.

t. Birgitta
kati kerkkonen

Viesti Kirjoittaja kati kerkkonen »

Lääkäri puhui jotain leikkausmahdollisuudestakin myöhemmin (toivottavasti ei tarvitse). Huomena haetaan neljäs carthrovenpiikki, tarviikin kysellä samalla siitä Arthrofleksistä (?). Onko kellään kokemusta siitä?
Vastaa Viestiin