Vastaan tulevat tahtovat väkisellä paijata pentua

[kaisli-marie hakala]

ehkä tuo "älä nyt tällä kertaa sitten purase" yms ei ole hyvää käytöstä, mutta en kyllä käsitä miten sakujen maineeseen vaikuttaa tuo "tällon täitä".

minusta tuo "MENNÄÄN OHI" tai vastaava on kyllä kätevin, ja samalla säästyy tulemasta epäkohteliaaksi turhaan. Ne sitten jotka eivät halua ymmärtää tätä vinkkiä, ansaitsevat kuulla jotain hieman pisteliäämpää.
sosiaalistamiset kuuluvat muualle kuin kävelylle. meidän borderineidin kanssa on ainakin tullut ongelmia, kun tämä ei tahdo enää kuulla sanaakaan luoksetulokäskystä, nähdessään ihmisen jota viilettää tervehtimään. muuten, autojen, koirien yms. kohdalla tottelee kyllä. "kaikkien kaveri" haluaa kuitenkin tervehtiä jokikisen lenkkeilijän.

[Birgitta Vesa-Lehtinen]

Mikäköhän meissä (tai siis mussa) on vikana, kun kukaan ei koskaan meitä häiritse

Taitaa olla emäntä niin pelottavan näköinen, etteivät ihmiset uskalla lähestyä

[Katariina Vadi]

ei meilläkään ihmiset lähesty aikuista sakemanniani, mutta pentua kyllä vaarattomaksi luokittelee

[Emma Kumpulehto]

Ärsyttävimpiä ovat hölmöt jotka kommentoivat sanomalla että "minun päälle saa" tai että "pentu saa hyppiä". Olenkin sanonut ettei todellakaan saa ja sanonut suoraan että kovempi työ minulla on opettaa se ettei saa myöhemminkään hyppiä kuin että oppii heti ettei hypi kenenkään päälle.

Minulla sama ongelma! Varsinkin erään ystäväni kanssa, joka haluaa usein tulla katsomaan 9vk kakaraamme. No, Sakuhan hyppii ja pureekin, niin eikö kaverini siinä sano että "no, ei se nyt mua niin paljon haittaa.. Eihän toi ees satu, kyl se mun päälle saa hyppiä." ja sitten tämä kyseinen tyyppi on niiiin eläinten ystävä, eläinten ystävä (jos silittää kissaa ja kissa tahtoo pois, niin ottaa kissaa hännästä ja vetää takaisin - eläinten ystävä, todellakin..) tietenkin koira tulee tuon luokse koska tietää, ettei tuolta henkilöltä saa vastalauseita jos menee hyppimään tai puremaan! Voi että ottaa pattiin.. Eikä tällä ystävälläni ole kokemuksen hiventäkään koirista, ja silti sanoessani tuosta hyppimisen lopettamisen vaikeudesta, tämä vain sanoo ihan huoletta että "kyllä se oppii, ei pari kertaa nyt haavoita.."
Pari kertaa, just joo :viha:

[Janina Vesala]

Tuttua tuo :kiukku: Mutta ystävällisesti vain ilmoittaa että kattoo et on viiminen kerta kun tähän koiraan koskee tms.

[Hannele Nordberg]

Kerran , kun vastaan tuli joku mummo spanielinsa kanssa niin otin koiran sivulle katsekontaktiin joka ollaan nyt aika hyvin opittu , kun neiti vuoden jo on ja seuraamalla yritettiin ohitusta koira ei huomannut muita , kun minut niin johan tää muija päästi fleksinsä kanssa sen piskin haistelemaan koiraani niin kyllähän sitte neiti meni vähä sivuun nuuskasemaan ennen , kun käskin tänne ja sanoin sille muijalle , että "ÄLÄ PÄÄSTÄ KOIRAASI TÄNNE"niin johan alkoi mutinat en ensin kuullut mitä mutisi , mutta sitten kovemmalla äänellä huusi , että "JOS TOI SUN KOIRA TEKEE JOTAIN MUN KOIRALLE NIIN MÄ TAPAN SEN "Siis mun koira joka ei huomannutkaan sitä piskiä on tappaja koira .Pistää vihaksi noiden buudeleiden ulkoiluttajat , että miksi pitäisi seurustella lenkillä jos huomataan , etten sitä halua .Toi koira , kun on ystävällinen kaikille ja kiinnostunut kaikista niin muutenkin vaikeeta ollut sen ohituksen opettelu niin buudeleiden omistajat ei yhtään sitä helpommaksi tee .

[Raija Tuomisto]

Meidän koiria on aina vastaantulijat saaneet tervehtiä. Yleensä koirien(kin) kiinnostus vieraisiin on lähtenyt koirien aikuistuttua.
Tietysti meillä tulee vaan vähän ulkoilijoita vastaan, yleensä aina samat henkilöt, joista osa menee aina ohi ja pienempi osa pysähtyy aina juttelemaan, oli koira pentu tai aikuinen.
Koira tuntee nämä tutut jo kaukaa, eikä välitä muista. Omiin koiriin on mahtunut pidättyväinen, yksi välinpitämätön ja tää nuorin lieppuja, eikä minua itseä häiritse vaikka sakemanni lieppuu naapurin jaloissa.
Välinpitämätön oli kyllä helpoin lenkitettävä. Kävin sen kanssa suunnistamassakin koira vapaana. Se jatkoi vaan polkua eteenpäin vaikka suunnistajia lähestyi edestä ja takaa, joku joskus hyppäsi koiran ylikin. Muut suunnistajat tottuivat meihin, eikä kukaan koskaan valittanut mitään niin näkymättömästä koirasta.

[Tiina Viitala]

meillä tulee niin vähän muita ulkoilijoita vastaan, että ei oikein paljoa noita kohtaamisia tule, mutta olen opettanut koirat niin, että vastaantulijat ohitetaan nätisti. Nuorempi ei sitä vielä oikein ole oppinut, mutta hyvässä vaiheessa ollaan.