Nuoren koiran keskittyminen koirakoulussa

SPL:n Koulutukseen ja kokeisiin liittyvät aiheet
Vastaa Viestiin
Satu Kivelä

Nuoren koiran keskittyminen koirakoulussa

Viesti Kirjoittaja Satu Kivelä »

Miten saada yli-innokas koira koulutuskentällä keskittymään treeneihin? Pian 7-kuukautinen narttuni käy joka kerta ylikierroksilla kun vain lähestymmekin kenttää. Samaa "überdrüber" meininkiä jatkuu koko tunnin ajan, se on kuin pikkulapsi ensimmäistä kertaa huvipuistossa - ja kaikenlisäksi vielä kuuro.

Käyn koiran kanssa joka päivä puistossa, jossa se saa leikkiä vapaana muiden koirien kanssa. Siellä se on "normaali" ja jopa esim. luoksekäsky toimii, vaikka olisi kivat painit kavereiden kanssa menossa. Hihnakävelyillä otamme seuraa- ja istukäskyjä, ja neiti jaksaa keskittyä suhthyvin. Mutta annasolla kun ollaan kurssilla...

Taitaa pentu koirakoulussakin vain odottaa sitä hetkeä kun pääsee muiden kurssilaistensa kanssa tunnin lopussa peuhaamaan? Auttaako tähän "vaivaan" muu kuin vain sitkeä kouluttaminen eli hiljaa hyvä tulee-periaate? Vai onko keskittymiseen pikakeinoja olemassa?

Terv. Satu
Vieras

Viesti Kirjoittaja Vieras »

Satu, kuinka usein olet käynyt pentusi kanssa koulutuskentällä? Entä milloin ensimmäisen kerran?

Ei ole mikään ihme ettei tuon ikäinen pentu jaksa keskittyä, mutta koirasi käyttäytyminen on myös paljolti siitä kiinni mitä ensimmäisillä kerroilla kentällä käydessäsi sallit siellä pentusi tehdä. Johdonmukaisuus on valttia tässäkin asiassa.

Kannattaa varmaankin opettaa koirasi täysin "uudelleen" koko koulutuskenttäsysteemiin kun se on muutaman kuukauden vanhempi ja ohittanut murkkuiän.
Sillä välin voit tehdä samoja harjoituksia muualla vähän rauhallisemmassa ympäristössä.
Älä vaadi pennultasi liikaa. Nuori koira kyllästyy nopeasti jos toiminta on sen mielestä ikävää.

Pikakeinoja koirankoulutuksessa ei ole olemassa. Tai ainakaan niillä ei pitkälle pötkitä.

-Christina-
Birgitta Johansson

Viesti Kirjoittaja Birgitta Johansson »

Jätä pois se peuhutuokio sieltä koulutusten lopusta (ja suosittele samaa treenikavereillesi). Jos ongelma on oikein paha, unohda myös toistaiseksi koirapuistossa käyminen. Sinun pitäisi olla koirallesi se "paras" leikkikaveri. Käy usein kentällä leikkimässä koirasi kanssa kahdestaan. Pyri siihen, ettei koiran tarvitsisi nyt yhtään seistä kentällä odottelemassa vuoroaan silloin, kun siellä on muita koiria. Teette nopean, vauhdikkaan treenin ja viet koiran sitten reilusti sivummalle tai autoon. Vanhemmiten koira kyllä ehdollistuu siihen, että kentällä leikitään sinun kanssasi ja muualla sitten voi riehua kavereidenkin kanssa.

Ensimmäisen koirani kanssa meillä oli ihan sama ongelma, koska käytiin koirapuistoissa, ja koulutuskentällä koirat saivat leikkiä kavereitten kanssa. Seuraavien koirien kanssa olen toiminut ihan eri tavalla, eikä vastaavaa ongelmaakaan ole ollut.

t. Birgitta
Auli Impola

Viesti Kirjoittaja Auli Impola »

Olen Birgittan kanssa ihan samoilla linjoilla. Koirallasi pitää olla hauskaa sinun kanssasi, ei muiden. Olen tehnyt pennun kanssa aluksi vaan kontaktiharjoituksia. Aluksi menen koirakentälle niin, että siellä ei ole muita. Leikin ja riuhun pennun kanssa räteillä ja palloilla. Kun pentu juoksee pidemmälle, kutsun sitä ja palkitsen leikillä.

Kun pentu on tottunut leikkimään minun kanssani, menen kentälle niin, että siellä on muitakin. Jos pentu kiinnittää huomiota muihin ihmisiin tai muihin koiriin, kiellän sitä ja vaadin katsekontaktin. Siitä kontaktista palkitsen pennun ylitsevuotavasti.

Joskus pentu ei ota kontaktia miinuun helposti. Saatan hieman ravistaa niskasta tai karjaista rumasti. Kun pentu silkasta hämmästyksestä katsoo minuun, palkkaan taas huimalla kiitoksella. Kun tätä jatketaan, eikä MILLOINKAAN päästetä koiraa muiden lähelle kentällä, se oppii tietämään, että kenttä on se paikka, missä tehdään kivaa mamman kanssa.

Monilla ihmisillä on sellainen kuvitelma, että koirasta tulee sosiaalinen, kun sen annetaan leikkiä muiden koirien kanssa. Se ei kuitenkaan välttämättä ole niin. Leikki muuttuu helposti pentujen taisteluksi ja koiran varttuessa se alkaa hakea tappelukavereita. Se katsoo koko ajan kentällä, kenen kanssa nyt alettaisiin taistelu. Kun sitten kerran koirien viaton taistelu muuttuu rähinäksi, teillä on käsissänne tappeleva koira. Tämä koira ei kuule eikä näe omistajaa, jos lähipiirissä on toisia koiria. Se on vaikeasti hallittava. Kun yli 40-kiloinen uros päättää lähteä kokeilemaan onneaan jonkun toisen koiran kanssa, siinä on 50-kiloinen omistajatyttö ihmeissään.

Aikuisen koiran ei kuulu rakastaa vieraaseen laumaan kuuluvia koiria. Sen pitää kuitenkin sietää niitä, jos mamma niin tahtoo. Me ollaankin tehty edistyneempien koirien kanssa sellaisia harjoituksia, että otetaan tottista vaikka kolmella uroksella yhtä aikaa. Kun kaksi urosta seuraavat omistajiaan niin, että urosten kyljet saattavat koskettaa toisiaan, eivätkä ne edes vilkaise toisiaan, ollaan voitettu taistelu.

Mieti tarkkaan jokainen harjoitus. Pidä vaikka harjoituspäiväkirjaa, mihin kirjaat aina harjoituksen tavoitteen ja sen, miten onnistuttiin. Hiljaa hyvä tulee. Tsemppiä!!

Terveisin

Auli
Vieras

Viesti Kirjoittaja Vieras »

Birgitta ja Auli,

kiva kun käänsitte kansankielelle sen mitä yritin selittää.

:wink:

-Ch-
Vieras

Viesti Kirjoittaja Vieras »

Ja itsekin opin taas lisää vaihtoehtoisia kasvatus/koulutusmenetelmiä.

Jatkuu.. :pc:
Satu Kivelä

Viesti Kirjoittaja Satu Kivelä »

Kiitos paljon teille vastauksistanne!

Unohdin sanoa kirjoituksessani, että käymme kentällä ohjatulla kurssilla.

Kursseilun aloitimme pentukurssilla kun pentuni oli 13-viikkoinen. Kurssi oli lähinnä suhteen muodostamista koiran ja omistajan välille, eli leikinvarjolla yhdessä touhuamista. Noin kuukausi sitten aloitimme "Junghundkurssin" (5-9 kk koirille), jossa treenataan käskyjä (seuraa, istu, seiso jne.) jo enemmän. Koirien leikkiminen keskenään on muuten kielletty, paitsi tunnin lopussa -> tunti päättyy noin 5-10 minuutin leikkisessioon.

Tunti on jaettu kolmeen 20 minuutin osaan. Tunti alkaa sillä, että koirat leikkivät vähän aikaa omistajansa kanssa, sen jälkeen kaikki yhtäaikaa harjoittelevat tottista kurssinvetäjän johdolla. Sitten seuraa 20 minuutin lepopaussi (kaikkinainen leikkiminen kielletty), kaikki poistuvat kentältä. Viimeinen sessio alkaa taas leikillä omistajan kanssa, sitten treenataan esim. luoksetuloa, avautuvia sateenvarjoja, liehuvia peittoja tms. Tunnin lopuksi kaikki koirat (pienet ja isot omissa ryhmissään) leikkivät keskenään.

Birgitan neuvo käydä kentällä ominpäinkin on hyvä, sitä täytyy kokeilla. Täälläpäin kentät ovat illatpitkät kursseista "täysiä", mutta eiköhän sinne kentänlaidalle mahdu treenailemaan. Aion myös jäädä ko. kurssin loppuleikkisessiosta pois. Siten koulutuskenttä pysyisi koulutuskenttänä eli koiran ja minun välisenä juttuna. Harjoituspäiväkirjanpito on myös hyvä idea, joka täytyy ottaa käyttöön.

Eiköhän näillä eväillä taas päästä eteenpäin. :tsemp:
ari koivunen

Viesti Kirjoittaja ari koivunen »

terve satu. no nyt sit sitä viettiä sitten on siinä koirassa,vai? oiliskohan aika ruveta vaatimaan koiralta? numero edelleen sama jos ongelmia terveisin Ari
riitta vainiontaus

Viesti Kirjoittaja riitta vainiontaus »

Koiran tulisi pennusta asti oppia se mitä johtajuus tarkoittaa. Vietikkäällä koiralla se vain tarkoittaa enemmän harjoituksia ja erittäin paljon tarkkuutta siihen ettei asioista lipsuta milloinkaan. Mielestäni 12 viikkon mennessä tehdään perusteet kontaktiin ja yleensäkin koiran tapaan suhtautua ohjaajaansa. Mikäli tämä aika menetetään hössäämiseen eikä suhteen ja johtajuuden luomiseen on se vanhempana entistä vaikeampaan.
Jos sanotaan istu, niin siinä istutaa ja vielä hiljaa. Tietenkin koirapuistojen leikit ja peuhaamiset voivat vaikuttaa koiran haluun olla tottelematon, mutta kyse on johtajuudesta ja sitä kautta hallinasta, oli koira sitten 12 viikkoinen tai 7 vuotias.
Kannattaa aina kysyä neuvoa kädestäpitäen sellaiselta henkilöltä, joka on koulutanut hyvin vietikkään koiran niin, että se pysyy käsissä ja tekee myös kauniit suoritukset kokeissa. Tällä en tarkoita niitä ohjaajia joiden koirat kestävät kasassa juuri ja juuri tottisouuden, mutta ovat siviilissä aivan mahdottomia.
Koivusen Ari tuossa edellisessä viestissä kehoitti soittamaan jos ongelmia, parempaa neuvojaa sinun on varmasti vaikea löytää. Saat varmasti hyviä yksilöllisiä keinoja saada koira takaisin halintaasi.
Valitettavan usealta koulutusohjaajalta puuttu kyky ohjata vietikäs koirakko sellaisen henkilön ohjaukseen, josta heille on todellista hyötyä. Ohjaajan tulee ymmärtää ja sisäistää mitä tarkoittaa koiran hallinta ja mitenkä se saavutetaan.

Riitta
Satu Kivelä

Viesti Kirjoittaja Satu Kivelä »

Moi Ari ja Riitta!
Nuo ylläolevat viestini ovat jo puolitoista vuotta vanhoja - sen jälkeen onkin jo paljon tapahtunut ja olen asiantuntevaa opastustakin kädestä pitäen saanut, mm. viime kesänä Arilta. Josta edelleen SUURKIITOS.

Eli Ari, saalisviettiä löytyy kyllä - taistelutahtokin löytyi heti silloin kesällä ohjeittesi mukaan.

Mutta joka tapauksessa olisi mukava kuulla kuulumisiasi noin muutenkin, täytyypi pirautella. Ja jospa ensi kesänä pääsisi taas siellä Suomessa käymään - ja sulla mahdollisesti aikaa tsekata Kexin ja minun treenaukset, niin vielä parempaa...
ari koivunen

Viesti Kirjoittaja ari koivunen »

moro satu. no bittihommat on ihmeellisiä, pääasia et piski pelittää!
Vastaa Viestiin