Saako pentu murista?

[Pia Nurmila]

Tuo 12 viikkoinen energiapakkaus on alkanut murista.

Ei tykkää kanniskelusta, varsinkaan poikien. Parisen kertaa on itsellenikin murissut kun olen aikonut nostaa pois sohvalta. Rialla on oma sohva, jossa sitä ei häiritä mutta "meidän" sohvalle ei ole asiaa.

Syödessä ei murise, luuta puolustaa kyllä.

Perjantaina söi ensimmäisen johdon poikki, onneksi oli vaan nettikaapeli.

Keppejä löytyy järsittäväksi, eli ei syö huonekaluja (ainakaan vielä) eikä kenkiä.

Onko tässä kyseessä dominoiva luupää, vai normaali pentu?

Makupalalla tekee mitä vaan, muuten on erittäin kovakorvainen.
Esimerkiksi luoksetulo ei suju.

[Christa Pekkinen]

Meillä 10kk ikänen sakupoika täällä..

Harrastaa murinaa kun KOTONA rapsuttelee ym. tosin oppi sen kissalta ja moneen kertaan on todettu & todistettu että kyse on täysin opitusta asiasta.. Samoin kun koira oli ihan pieni niin iskä ns "ynisi" koiralle ja koira matki murinalla ja eipä tuota poiskaan ole saanut..
Mutta häiritsevää se ei ole, eikä missään nimessä pahantahtoista.

Ruokaansa ja luita puolustelee, mutta pelkällä murinalla eli antaa sitten ottaa poiskin ilman mutinoita. Ihan hyvin voi siihen koiran luo mennä ja tehdä mitä haluaa vaikka murisisikin kun se siihen jää, kuten jo sanoin; täysin opittu asia.

Tämä "kuurous"/valikoiva kuulo on yleistä jokaisen koiran kohdalla, mielestäni normaalia. Mutta innostamalla saat luoksetulonkin onnistumaan, Terhi siitä jo hyvin kirjoittikin

[Anu Kuusenoksa]

Hienoa, että luotat noin pyyteettömästi eläimeen. Itse en luottaisi varmasti, ettei tuo murina jossain vaiheessa muuttuisi pahantahtoiseksi. Kyseessä on kuitenkin eläin jonka vaistot ja vietit vaikuttaa sen käyttäymiseen, ei sen hyvän-/pahantahtoisuus.

[Christa Pekkinen]

Hienoa, että luotat noin pyyteettömästi eläimeen. Itse en luottaisi varmasti, ettei tuo murina jossain vaiheessa muuttuisi pahantahtoiseksi. Kyseessä on kuitenkin eläin jonka vaistot ja vietit vaikuttaa sen käyttäymiseen, ei sen hyvän-/pahantahtoisuus.

Näimpä tuo on..
Kuitenkin aina saa varoitella vieraita koiran murisemisesta jo pelkästä velvollisuudestakin, sanonkin aina heille että "omalla vastuulla".
Vaikka itse koiraansa luottaakin niin se ei tarkoita sitä, että voisi olla varma ettei se muille sitten mitään tekisi, kysessä kun kuitenkin on petoeläin, joka toimii (kuten sanoitkin) vaistojen ja viettien perustein.
Koira kun laumanjäsenten kanssa lähes poikkeuksetta toimii eritavoin kuin vieraiden ihmisten, joita koira ei joka päivä näe eikä ole heidän kanssaan tekemisissä vaikka henkilö sitten tuttu olisikin.

Mutta kun luottamussuhde on molemmin puolin kunnossa ja tuntee koiran lähes läpikotaisin niin kaikki sujuu (todennäköisesti) hyvin kun osaa toimia oikealla tavalla, jokainen koira on erilainen eikä kahta samanlaista löydykään - eikä pidäkään. Ja lauman johtajan on mielestäni oltava arvaamaton koirallekin, sillä kun koira oppii tietyt rutiinit (ellei omistaja siis tee mitään ennalta arvaamatonta, hyvässä mielessä siis) niin se alkaa myös oppia sen, miten asian voi kiertää.. Sillä eihän ihminenkään voi täysin koiran käyttäytymistä joka tilanteessa tietää, on se koirakin arvaamaton.


Tuon murisemisen kanssa sitten heräsi pari kysymystä Pialle, että onko jotain tiettyä tilannetta missä koirasi eritoten murisee? Ja alkoiko tuo murina vain ns. yhtäkkiä.. vai onko kyseessä sitten se niin kutsuttu varhaismörköikä, mikä meilläkin oli kolmikuisena ja toinen about seitsenkuisena..

Ja Rialle kannattaa tehdä selväksi, ettei se sillä murinalla voita mitään vaan sillä, että on hiljaa - koira oppii jokaisesta kerrasta ja omistajaltakin tarvitaan kärsivällisyyttä.
Eli ole melkeimpä murinasta välittämättä ja esimerkiksi tuossa sohvalta noston kanssa niin vaikka murisee niin ota vaan reippaasti pois. (ja sama homma muillakin perheenjäsenillä)
Koiralle torumistakin pahempi rangaistus on huomiotta jättäminen - vihanosoituskin on koiralle huomiota.
Suosittelen kokeilemaan sitä, että kun koira murisee niin toimit ihan oman pääsi mukaan ja jätät sen murinan kokonaan huomiotta - koira todennäköisesti hokasee siinä, että ei se auta mitään ja lopettaa sen pikkuhiljaa.
Tai sitten murisemistilanteessa toimit ihan kuten edellä mainitsin, mutta torut murinasta ja palkitset murisemattomuudesta. (En sitten tarkoita sitä, että koira ensin murisee ja sitten on hiljaa ja sitten palkka, ehei. kun koira on hiljaa esimerkiksi sohvalta nostossa niin palkka siitä).

Ja sitten tavaroiden otossa, jos murisee, niin k.o. tavara pois koiralta kun murina alkaa. Sitten annat takaisin ja annat koiran pitää tavaran jos se on hiljaa kun kosketat tavaraa, pois taas jos murisee. Tuo vaatii erittäin suurta kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, mutta oikotietä ei ole.
Tuossakin tilanteessa koira sitten ennen pitkää hoksaa, että tavara otetaan pois jos murisee ja jos on hiljaa niin saa pitää sen..

Vaikuttaisi osaltaan tuon kirjoittamasi perusteella, että Ria alkaa pienimuotoisesti rajojaan kokeilemaan?


Tuossa olisi muutama vinkki, mitkä itse olen todennut tehoavaksi koiralle jos toiselle ja noitakin pitää jokaisen koiran kohdalla soveltaa tarpeen ja käytöksen mukaan.

Paras tyyli ei löydy muutoin kuin kokeilujen kautta, olipa kyseessä asia mikä tahansa.

[Pia Nurmila]

Löytyykö Lohjalta joku alajaosto, pentukoulututusta tms?

Murina ei ole pahentunut, mutta pojat ovat hyvää vauhtia pilaamassa pentua.

Nyt jahdataan ohi hölkkääjiä ja polkupyöriä. Pentu menee samatien "ylikierroksille" kun pojat tulee huoneeseen. Töihin ei pentua saa mukaan ja kesäloma koulusta on vihoviimeinen juttu.

Riia on jo 16 viikkoinen ja kokoa senverran, ettei nuorempi 8v jannu saa koiraan mitään kuria. Vaikka kieltää niin pentu ei reagoi; mieltää muksun pennuksi jota voi purra ja näykkiä. Oravanpyörä pyörii: Pentu näykkää -> poika yrittää pois juoksemalla (ei muista kävellä, kun koira roikkuu paidassa) -> pentu villiintyy lisää. Ja kun ei pysty kahdessa paikassa olemaan yhtäaikaa niin ongelma on iso.

Pikaisia vinkkejä kaivataan.

[Christa Pekkinen]

Nyt jahdataan ohi hölkkääjiä ja polkupyöriä. Pentu menee samatien "ylikierroksille" kun pojat tulee huoneeseen. Töihin ei pentua saa mukaan ja kesäloma koulusta on vihoviimeinen juttu.

Tuohon sanoisin, että voisi kokeilla sellaista kuin; aina kun joku menee ohi, otat pennun kontaktin itseesi etkä päästä pennun huomiota ohikulkioihin..
Ja kaikin mahdollisin konstein tuo renkaitten jahtaaminen pois! Meillä poika jahtasi renkaita, eikä siihen mikään tuntunut tepsivän.
Kunnes tuossa pari viikkoa sitten juoksi aidan takaa mopon renkaaseen kiinni - en sitten nähnyt koiraa enkä arvannut yhtään (saati huomannut) sen tuloa. Kuinka ollakkaan, koira puri rengasta ja tassu jäi pyörän alle. Onneksi ei tullut sen pahempaa, kuin karvat lähtivät pieneltä alueelta varpaista!
Vaan eipä enää jahtaile renkaita, olisin kyllä toivonut että olisi jotenkin saanut sen oppimaan muuten kuin kantapään kautta...
Vaan itse pihaan tuolloin ajoin ja koira tosiaan aidan takaa juoksi suoraan eteen, niin ei tuommoista 110kiloista mopoa ihan noin vain pysäytetä vaikka vauhtia ei ollutkaan kuin joku 20kph..

Ja muksuille tosiaan TÄYTYY tehdä pelisäännöt selväksi!
Tokihan junnuilla kiinnostus on suuri, eikä siinä iässä ymmärretä koiraa kovinkaan hyvin - eikä osata niinkään tulevaisuutta ajatella. Mutta vaihtoehtoja ei juuri ole, ellet sitten halua viedä koiraa töiden ajaksi jonnekin hoitoon tai hankkia tuoksi ajaksi koiralle ns. hoitajan, joka pystyisi sitten estämään muksuja tarpeen tullen.
Pentu pitää poikia aivan selvästi leikkitovereinaan, joten "luulot" pois niin pojilta kuin koiraltakin. Muksujenkin täytyy oppia mitä voi sattua..

Meillä 11v sisko kanssa koiralle uhitteli (ei kyllä varmaan koiraa ajatellen, eli siinä mielessä ei niin tietoisesti), mutta se saatiin loppumaan kun valaisi mitä VOI käydä sillä menolla.. Kyllä se rakas omapikkupuppelisessukin osaa purra, koira kun on peto.
http://koiranvihaajat.tripod.com/ - tuolta löytyviä kuvia näyttämällä, mutta ehdottomasti täytyy varoa etteivät pojat sitten koiria ala pelkäämään. Ja nuokin voivat olla aivan liian rajuja kuvia niiden ikäisille junnuille..
Vanhemman/lauman johtajan on tehtävä pelisäännöt selväksi kaikille osapuolille..

[Lotta Heikkilä]

Aika rankkoja kuvia ja tekstejä tuolla koiranvihaajien-sivuilla. Itse en noita kyllä alkaisi näyttää pienille lapsille, kyllähän sanan on mentävä vähän helpomminkin perille.

Noiden sivujen perusteella voisi kuvitella, että maailma olisi hyvä paikka elää, kunhan koiria ei olisi vain olemassa. Vertailun vuoksi sinne voisi laittaa kuvia auto-onnettomuuksista (, joissa humalaiset ovat olleet kuskeina), sodista tms. muista ei-niin-kivoista asioista.

Ei, että mä olisin mitenkään provosoitunut noista sivuista... heh.

[Harju Sanna]

Aika rankkaa tekstiä kyllä...

Mutta juu, siitä keppien puremisesta tuli mieleen, että ne ei välttämättä ole kauhean hyvää pureskeltavaa kuten jo aikaisemmin sanottiin. Meillä kävi viime kesänä pieni tapaturma keppien kanssa. Koira juoksi keppi suussa, pureskeli sitä ym. Seuraavaksi kun koira tuli luokse, verta oli joka paikassa. Keppi oli jotenkin osunut tai raapaissut kielen alle ikävän haavan. Soitettii eläinlääkäriin ja meille vain sanottiin että kielestä tulee paljon verta, koittakaa pitää koira rauhallisena. Vuoto ei edes vähentynyt joten soitimme uudestaan ja pääsimme sitten päivystävän lääkärin luokse. Siellä sanottiin että koira olisi kuollut verenhukkaan ellei oltaisi tuotu sitä. Jonkinmoiset tikit sinne sitten laitettiin ja sen jälkeen ollaan vältetty keppien kanssa riehumista.

Meillä ei poika ole oikeastaan koskaan murissut, leikin aikana vain. Joskus alkaa osoittamaan mieltään kunnolla kun ei saa tulla kodinhoitohuoneeseen, silloin yrittää hiukan komentaa, mutta lopettaa kun ei kiinnitä huomiota.

[Marja Koivunen]

Riia on jo 16 viikkoinen ja kokoa senverran, ettei nuorempi 8v jannu saa koiraan mitään kuria. Vaikka kieltää niin pentu ei reagoi; mieltää muksun pennuksi jota voi purra ja näykkiä. Oravanpyörä pyörii: Pentu näykkää -> poika yrittää pois juoksemalla (ei muista kävellä, kun koira roikkuu paidassa) -> pentu villiintyy lisää. Ja kun ei pysty kahdessa paikassa olemaan yhtäaikaa niin ongelma on iso.

Minusta 8-vuotiaan ei pidäkään "saada kuria" koiraan. Eikä tuon ikäisiä lapsia jättää pennun kanssa keskenään. Eristä koira eri paikkaan työpäivän ajaksi, ja lapsille _ehdoton_ käsky olla häiritsemättä pentua. Ovi lukkoon jos eivät muuten usko. Koira ei eristämiseen kuole, monet koirat viettävät päivät yhdessä huoneessa tai muuten rajatussa tilassa, ja useimmat vieläpä pitävät sitä turvallisempana ja parempana vaihtoehtona kuin koko talossa hillumista.

Tuollainen näykkiminen ja härkkiminen voi tuntua nyt lähinnä ärsyttävältä, mutta koira kasvaa kovaa vauhtia ja kohta voi edessä olla todellisia vaaratilanteita.

[Tiina Lehtomäki]

Mulla on n.5kk ikäinen sakemanni urospentu,kerran on murissu luusta,ite oon sitä mieltä että se ei ole meidän perheessä sallittua,joten kerran pyöräytin poikaa,että tajuu ettei mammalle murista ja siihen loppu se murisiminen... Nykyään ei murise,oli pojalla sitten luu taikka ruoka niin ei murise... Mutta tuostakin asiasta ollaan niin montaa mieltä tääl palstalla,mutta ite olen sitä mieltä että sitä ei tarvitse pitää... Enkä ole sen kummemmin enää ees kokeillu,et meen ja otan vaikka luun pois tms... Mulle riittää se,että kunhan koira vaan tajuu sen,et mistään ei tartte mamille murista,niin se riittää... Meidän vanhempi uros (2v) ei ole kertaakaan murissut yhtään mistään asiasta,et en tiedä onko poika sen verta sit pehmeempi tapaus vai mistä on kyse,mutta parempi niin... Mutta jokaisella on oma mielipiteensä asiasta...

[Hanne Muurinen]

Pentu näykkää -> poika yrittää pois juoksemalla (ei muista kävellä, kun koira roikkuu paidassa) -> pentu villiintyy lisää...

Voi kun kuulostaa niin tutulta. Tosin meillä kyseessä 8 viikkoinen pentu ja 4-vuotias poika. Ja tämä alkoi heti, kun koira taloon tuli, siis tämä roikkuminen (housuissa). Kysyin heti alkumetreillä kasvattajalta, joka neuvoi ottamaan pentua niskasta kiinni ja kieltämään. On se ehkä jonniin verran vähentynytkin.

Ja kun pentu oikein villiintyy eikä mikään mene jakeluun, eristetään häkkiin ja jätetään hetkeksi huomiotta. Hyvin toimii. Mutta kyseessä siis vasta 8 viikkoinen neiti.

[Pirjo Ahonen]

Sen verran totean alkuun, että ehkä teen ennen kuin ajattelen...

Kuitenkin... Sakupennut tulevat mainiosti toimeen lasten kanssa... KUNHAN AIKUINEN valvoo sitä tapahtumaa aina. Mitä villimpi pentu, sen enemmän valvomista AIKUISELLE. Melkein kaikki sakupennut saalistaa ja lapsi on niille se helpoin saalis ennen kuin kodin TAVAT tulevat tutuiksi. Jokaisella ne TAVAT ovat omansa.
Provosoivaa on esittää materiaalia, jossa kaikki muut ovat kuolleet paitsi koirat ja sit vielä levitellä niitä. Ja niistäkään ei yksikään saku.
Mä olin Kiinassa pelaamassa ja vapaa-aikana näin omin silmin, miten siellä koiria kohdeltiin... yksi pienikin virhe vierellä kävelyssä kaupungilla, ni koira potkittiin melkein hengiltä... eikä siellä lapset juuri päässyt helpommalla... enkä todellakaan saanu kuvia otettua niistä kaikista kuolleista koirista, mitkä näin...

Suomessa kuitenkin on olemassa organisaatio nimeltään Saksanpaimenkoiraliitto, jonka alaisuudesta löytyy asiansa tuntevaa porukkaa ja alaosastoja, joihin voi ottaa yhteyttä.

... Jos narun pää on kunnossa... en usko, että koira toimii huonosti =O)

PIKO

[Marika Virtanen]

Pentu näykkää -> poika yrittää pois juoksemalla (ei muista kävellä, kun koira roikkuu paidassa) -> pentu villiintyy lisää...

Voi kun kuulostaa niin tutulta. Tosin meillä kyseessä 8 viikkoinen pentu ja 4-vuotias poika. Ja tämä alkoi heti, kun koira taloon tuli, siis tämä roikkuminen (housuissa). Kysyin heti alkumetreillä kasvattajalta, joka neuvoi ottamaan pentua niskasta kiinni ja kieltämään. On se ehkä jonniin verran vähentynytkin.

Ja kun pentu oikein villiintyy eikä mikään mene jakeluun, eristetään häkkiin ja jätetään hetkeksi huomiotta. Hyvin toimii. Mutta kyseessä siis vasta 8 viikkoinen neiti.

Meillä nyt kesäkuussa syntynyt narttu ja 2 pientä lasta ( vuosi ja kk, 2 v 2kk) meillä pentu ei roiku kyllä yhtään, ja esim, luun saa koiralta ottaa lapset, sekä aikuiset pois eikä murise yhtään, toisille koirille toki murisee jos ottavat tai tulevat kupille samaan aikaan, mutta ihmisille ei kyllä murise eikä ota vaatteista kiinni ollenkaan, johtoja ei ole tämä pentu syönyt viellä yhtään, luut kelpaa ihan erilailla kuin esim belgille. ja kyllä meilläkin on tuo häkki tarvittaessa, mutta on ollut niin kiltti kuin olla ja voi ainakin viellä toistaiseksi ettei paljon häkkiä tarvita...Melkein sisäsiisti, välillä toki tulee ilopissat sisälle, mutta muuten tekee pihalle kaiken

[Kirsi Niinimaa]

Pia Nurmila;

Mulla on 7kk narttu saman tyyppisillä oireilla. Asutaan Nummelassa. Olis kiva vaihtaa "kokemuksia". Liekkö tää nyt sallittua, mut soita/ mailaa;
0503782668 tai kirsi.schroderus@gmail.com

[Kirsi Niinimaa]

No nyt vasta katoin milloin oot viestin kirjottanu! Miten menee? Ja edelinen viestini pätee vieläkin.. ( :jadi: )