Pennun testaus? Käyttö vai näyttö?

[Pauliina Holopainen]

Nyt kun pääsin tähän kirjoitukseen makuun niin kysynpä seuraavaa:

Mitä piirteitä pitää/on hyvä ottaa huomioon, jos haluaa pennustaan harrastuskaverin mm. hakuun ja jälkeen. Miten voi testata pienen pennun? Entäs tämä käyttö/näyttölinjaisten ero? Käyttölinjainen on vissiin vietikkäämpi yms. mutta mietityttää onko se liiankin energinen ja vietikäs minun taidoilleni. Nekin ovat tietty yksilöitä kaikki. Tarkoitus on lähiaikoina kenties ottaa pentu ja nyt kun olen tuosta harrastamisesta innostunut niin näitä tulee mietittyä. Koiran pitää ennenkaikkea olla myös perhekoira ja elämään "olohuoneessa"kin pienten lasten kanssa. En siis halua pelkästään tarhassa pidettävää viettihyrrää, joka otetaan sieltä pois vain, kun ollaan lähdössä treenaamaan. Nykyinen koirakin kulkee mukana mahd. paljon, kauppareissuista lähtien.

[Päivi Ollikka]

Itse pidän sellaisista pennuista, jotka menee hiukan omia polkujaan itsekseen. Seurailee vähän sivusta ja tuumailee. Ei väistele asioita eikä ääniä. Kun saalis liikahtaa tavoittelee ja puree - erinomaista, jos tuossa vaiheessa jo korjaa otettaan. Toisaalta niistä edessä istujoista, jotka tillittää koko ajan silmiin saa erittäin kontaktihaluisen kaverin. Kun istuu lattialla ne punkee syliin ja pureskelee. Uuteen paikkaan, kun menevät - menevät reipaasti ja käyttävät nenää hyvin. Lisäksi haluan, että pentu on erittäin ahne. Ruokakipon tyhjeneminen kestää max 15 sek. Osa haluaa, että pentu on pomottelija pentueessa. Se ei minusta ole kovin säilyvä ominaisuus. Siitä vähän rauhallisemmastakin tapauksesta löytyy ihan poveria sitten omassa laumassa.

Aika paljon merkkaa minkä ikäinen pentu on, kun sitä käyt katsomassa - neliviikoisesta ei paljoa viä näe, kuusi viikkoisesta jo jotakii. Kuitenkin pentu on se aihio, minkä ympäristö muokkaa omanlaisekseen. Joku on viel kuusikuisenakin ihan nukkumatti, mut 8kk jo ihan mukava peli.

Kokonaisuutena mikä ei yleensä ajankuluessa muutu: anhe, nenäkoira, joka saalistaa hyvin jo pienenä. Niist saa aika kivoja

Linjast en sano mitää - kuka mistäkii pitää

[Pauliina Holopainen]

Kiitos paljon. Jos jollakulla on lisättävää tms. antakaa tulla.

Hyvät neuvot ovat kalliit, sillä tämän nykyisen, aikuisena otetun sakun kanssa on menty hiljakseltaan eteenpäin. Taistelutahtoa on nyt, mutta sitä kaiveltiin esiin aika lailla. Patukkaa ei ollut koskaan nähnytkään, saati leikkinyt ihmisolennon kanssa. Ja kontakti- mikä se semmonen on. Nyt varmaan joku miettii, miksi ottaa tuollainen koira... Alunpitäen sen piti tullakin vain lenkkikaveriksi jne. niinkuin aikaisemmatkin sakut, mutta nyt innostuin enemmälti harrastamaan ja siitä se sitten lähti. Pennun valitsen sitten rahkeiltaan tarkemmin, jotta vältän nämä jo koetut karikot, ehkä. Ja tään toisen kanssa tehdään hommaa sinne asti minne koiran rahkeet riittää ja lopun aikaa saa olla se lenkkikaveri. Hyvä jäpä se on.