Kivien syönti!

Ruokintaan ja ravintoon liittyvät aiheet
Hanna-Kaisa Hiltunen

Kivien syönti!

Viesti Kirjoittaja Hanna-Kaisa Hiltunen »

Mitenkä vaarallista se pennulle on, kun tuo tahtoo vedellä pikkukiviä ulkonaollessa kuin imuri :shock: ? Että joko pitää tilata aika suolihuuhteluun...
milko naumanen

Viesti Kirjoittaja milko naumanen »

No enpä ole tilannut,kaiken tuo yrittää syödä.

Aina ei ehdi kieltää,kiviä tuo ei niele(en ole ainakaan huomannut)mutta kepit,tikut,lehdet yms menee.


Jos elämä kulkee normaalisti niin ei mitään hätää.
Heidi Eronen

Viesti Kirjoittaja Heidi Eronen »

Juu kuule Hanna meillä menee kivet kans imurin tapaisesti, eikä ehi enää ottamaan pois :lol: Vatsa vaan saattanut mennä hieman sekaisin, mitä on ulkona vedelly, muttei muuta. Meillä syödään koivun kuivaneet lehet myös :D
Kristiina Salonen

Viesti Kirjoittaja Kristiina Salonen »

Meillä Ami aikoinaan oli kova poika syömään kiviä, Ado taas ei ole kivistä kiinostunut, toki lehtiä ja oksia pitää yrittää välillä maistella.

Pahimmassa tapauksessa kivien syönti voi johtaa suolitukokseen...
Hanna-Kaisa Hiltunen

Kivien syönti

Viesti Kirjoittaja Hanna-Kaisa Hiltunen »

Muuten en ole huolissani tästä tavasta, mutta se suolitukos arveluttaa. Eilen jätkä veteli sellaisen rustoluupussin kylkirivistä kokonaisen kylkiluun massuunsa! Piti ottaa pois, ettei enempiä syö. Kohta on niin paljon törkyä, että kumma jos ei ala ummettamaan...
Kangasmaa, Laura

Viesti Kirjoittaja Kangasmaa, Laura »

Mullakin tuo jätkä pienenä pentuna söi pikkukiviä. Rupesin ihmettelemään kun ruoka ei maittanut ja alkoi sitten oksentelemaankin. Vein ell kuvattiin ja suolitukostahan ne kivet oli tekemässä... :( Onneksi toimin nopeasti ja saatiin poika hoidettua. Kivien syöminen loppui kun lumi satoi maahan. Nyt isompana saattaa esim. eteisen lattialta napata suuhunsa kenkien mukana tulleen kiven ja pyöritellä suussaan. Kiellän kyllä jos huomaan.
Pienet kivethän saattavat suolistossa paakkuntua isommaksi kiveksi ja tukos on valmis. Jouduttiin ulkona lenkkeilemään jopa kuonokoppa päässä, kun Efe ei ois muuta tehnytkään kuin syönyt kiviä. Välittömästi kun laski maahan oli kiviä suussa... :roll:
Sitten vaan parafiiniöljyä molemmista päistä koiran sisään ja tarkkaa kakan vahtaamista. Ja myöhemmin uuteen RTG-kuvaan varmistamaan että suoli on puhdas.
Kirjoitin tälle palstalle samasta aiheesta muistaakseni nimellä "Kivenpyörittäjä"
Tuomo Arovainio

Viesti Kirjoittaja Tuomo Arovainio »

Tehkää ihmeessä tuossa vaiheessa kivien syönti koiralle epämiellyttäväksi, tarjolle vaan niitä ja jotain pahaa kiveen liitteeksi(esim. hyttyspuikko toimii mm. varpaitten ja sormien pureskelussa, ainakin joittenkin kohdalla).

Jossain vaiheessa hampaat ja (omat)hermot kärsii kuitenkin tuommoisesta.
Viimeksi muokannut Tuomo Arovainio, 11 Touko 2006 01:18. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
milko naumanen

Viesti Kirjoittaja milko naumanen »

Pentu tutustuu maailmaan haistelemalla,näkemällä,kuulemalla,kokemalla ja tuntemalla.

Eli esim kiviä,tikkuja yms syömällä/natustamalla.

Itse pyrin estämään kivien,paperien yms syönnin mutta en nyt koko ajaa ole vahtimassa.

Pennun täytyy saada olla pentu ja tehdä "tyhmyyksiä" :lol:
Riikka Salomaa

Viesti Kirjoittaja Riikka Salomaa »

Joo, meillä koira söi pentuna hiekkaa, mutta luulin ainakin silloin, että vaan sen takia, kun kissat kävivät samaisessa paikassa kakkimassa ja pentu ei tiennyt muuta niin herkullista, kuin kissankakka. Oksenteli sitten hiekkoja pois. Muistelisin myös että kiviä maisteltiin, mutta ei kovin runsaasti kuitenkaan. Maistelun kyllä pennulta ymmärtää, mutta jos kivensyönti alkaa mennä liiallisuuksiin, niin minä kieltäisin sitä tekemästä. Samoin oli sen kissankakan kanssa.

p.s. Hanna-Kaisalle on sähköpostia.
Kangasmaa, Laura

Viesti Kirjoittaja Kangasmaa, Laura »

Joo kyllähän pennun pitää saada tutustua ympäristöönsä ja maailmaan, mutta liika on aina liikaa.
Meilläkin tämä kivien syönti ilmeni heti luovutuksen jälkeen. Koira ei ehtinyt olla mulla kuin 3 viikkoa, kun makasi jo ell pöydällä kuvattavana. Ja onneksi kuvattiin, ois voinut muuten käydä huonosti.
Mulle ainakin ell antoi neuvon seurata koiran syömistä, ulosteita ja oksentelua. Jos oksentelee muutamana päivänä peräkkäin kannattaa huolestua. Pieni pentu on kuitenkin pieni pentu. Ja eihän siitä haittaakaan ole vaikka huomais että huolestuu turhasta. Onpahan koira tutkittu ja itse saa mielenrauhan.
Tia Nyman

Viesti Kirjoittaja Tia Nyman »

Mä olen kuullut jostain että toi kivien ja hiekan syöminen johtuis jostain "puutteesta" (vitamiini tai joku). Meille käskettiin syöttää Jadelle (ikä sillo 5kk) pinaattia ja nokkosta. Näin tehtiin ja se hiekan syönti loppui kuin seinään. :shock:
Mervi Tervo

Viesti Kirjoittaja Mervi Tervo »

Kuulostaa kummalliselta, mutta hyvin uskottavalta tuo kivien syönti :lol: Meillä ei ole kumpikaan syönyt kiviä, eikä hiekkaakaan. Eikä kyllä mitään muutakaan kummallista :wink:
Liisa Hurskainen

Viesti Kirjoittaja Liisa Hurskainen »

Meillä kanssa nassuteltiin kiviä ja tuulen mukana lentävät lehdet on nyt niiiiiin pop :wink:
Harju Sanna

Viesti Kirjoittaja Harju Sanna »

Meillekin kyllä kivet maistui alle vuoden ikäisenä, mutta ei onneksi mitään tukosta tullut :) Nyt vain mietityttää kun tuo poika noitten keppien kanssa riehuu ja alkaa sitten pureskelemaan ja syömään sitä kuin luuta, voiko siitä olla jotakin haittaa? :? Muutenkin jo pelottaa kun se niitten keppien kanssa riehuu, kesällä osui jotenkin ikävästi kielen alle ja sen jälkeen olikin joka paikka veressä, lääkäriin vietiin ja jonkunmoiset tikit oli pakko laittaa kun ei vuoto loppunut :shock:
Irene Routio

Viesti Kirjoittaja Irene Routio »

Mies katteli 9-v tyttösemme katkenneita kulmahampaita - ai ei ne ole vieläkään kasvanut takaisin, sitten muisti, että se olikin hai, jolla hampaat uusiutuu... Muuten kyllä varsinainen "tappajahai", varsinkin kun turkki pitää kuivata uinnin tai sateen jäljiltä ihmisten jalkoihin.
Kiven syönnistä ei ole ollut muita näkyviä haittoja kuin tuo kosmeettinen. Vanhemmiten kivien syönti on mennyt ohi, 1-v kiellettiin syömästä kiviä ja kaikki hampaat vielä toistaiseksi ainakin ehjät. Kummasti kivet silti kiinnostaa.
Eräs dobermannin omistaja kertoi, että heidän koira oli silpunnut aina metsässä tehokkaasti keppejä. Yhtenä jouluna se sitten sai suolitulehduksen tikusta ja kuoli pois. Uusi koira ei saanut sitten keppeihin koskea.
Nämä molemmat saksanpk:mme ovat varsinaisia oksasilppureita, joskus vanhalla on jäänyt tikkuja suuhun pahasti jumiin, mutta ne on saatu kotikonstein irti. Vaikea keppien pureskelua on kokonaan kieltää.
Vastaa Viestiin