Päivi Ollikka kirjoitti:
Jalostustoimikunta kahtia (vihdoinkin) - näyttelykoiraharrastajat tekevät omat päätöksensä omien koiriensa mukaan, ja käyttöväki sitten omansa.
Yhteisesti harrastetaan ja treenataan, mutta kasvatustyötä ei voi niputtaa samaan näillä "roduilla".
Osaako kukaan vastata,mitä huonoa -miltä tahansa taholta siitä seurais,jos tätä yksinkertasen nerokasta ajatusta lähettäis oikeesti toteuttamaan?
Rodulle ei ainekaan varmaan mitään huonoa.
Jep, näin tietysti. Mutta syyskokouksen esityslistalle haluttavat asiat pitää esittää SPL:n hallitukselle 1.8. mennessä. Toisaalta on kai tässä tilanteessa oletettavaa, että hallitus joka tapauksessa ottaa asian kokouksen esityslistalle...
Syyskokouksessa käsitellään toimintasuunnitelma ja talousarvio. Jalostustoimikunnan tehtävät vuodelle 2013 määritellään toimintasuunnitelmassa ja samaiseen suunnitelmaan saa myös aikataulun laitettua. Jos jalostustoimikunnan tehtävät halutaan jakaa, niin se on mahdollista tehdä toimintasuunnitelmassa. Hallituksen esitys toimintasuunnitelmaksi tulee esille viimeistään pari viikkoa ennen kokousta. Nyt vahvaa kritiikkiä ja muutosta esittäneiden toivoisin laativan omansa, jossei aiemmin niin sitten kokoukseen. Asiaa miettittäessä toivon, että huomioonotetaan myös taloudellinen aspekti. Jaetun jalostustoiminnan (kaksi toimikuntaa) kulut tulee laskea mukaan myös talousarvioon. Demokratia toteutuu parhaiten kun on oikeasti jotain mistä valita. Ja käsittääkseni jokainen haluaa demokratian toteutuvan tässäkin asiassa?
Eiköhän tämä asia ole nimenomaan SPL:n jalostustoimikunnan vastuualueeseen kuuluvaa.
FT Katriina Tiira on lähettänyt tänään mm. eräille SPL:n hallituksen jäsenille sähköpostitse tarkennuksia saksanpaimenkoirien geneettisiä eroja selvittäneeseen tutkimusraporttiin.
Nämä tarkennukset toivottavasti julkaistaan SPL:n palstoilla. Joka tapauksessa ne tullaan julkaisemaan SAKUn sivuilla.
Mä en henkilökohtaisesti ymmärrä miksei jalostustoimikunta voisi olla yhtenäinen, siis vetäjä ja vaikka 4 henkilöä, terveysasiat lienee molemmissa linjoissa yhteneväisiä, sitten jos toimikunnan koostusmus olisi sekä näyttö että käyttöväkeä, voisi molemmille linjoille luoda ne tavoitteet, ja esim jos toimikunnissa olisi jonkinasteinen jalostusneuvoja, niin molemmille linjoille omansa.
In my dreams jalostustoimikunnan pohja olisi kokenut vetäjä+ eläinlääkäri+ viranomaisryhmien edustaja, kasvattajien edustajat erilinjoista, jalostustoimikunta on tärkein joten ajatus siitä että se tulisi rajata esim 3 henkeen, matkakulujen tms pelossa on hölmöä, koska nykyaikana on helppo kokoustaa vaikka kotisohvalta, puhelimen/netin välityksellä.
JOS jalostustoimikunta jaetaan kahtia, onko mahdollista että on olemassa kaksi eri pevisaa? Tuntuisi oudolta ajatukselta että on kaksi eri jalostustoimikuntaa, jotka ajavat oman tonttinsa asiaa mutta molemmilla olisi kuitenkin samat pevisa ehdot. En tiedä onko moinen edes mahdollista, käytännössä kai toimisi niin että kasvattaja ilmoittaa pentueilmoituksessaan kumpaa pevisaa noudattaa? En tiedä, tuli vain mieleen...
Onhan sitä täysin erirotuisillakin olemassa samat PEVISAt. Ei kai siinä ongelmaa tule. Mut ite en kyllä näe kahtia jakoa minään ratkaisuna. Ja pitäiskö sit sekalinjoille perustaa oma toimikuntansa, vai onko mahdollisesti hakusessa eriyttää täysin nämä kaks linjaa toisistaan ja kaventaa ennestään ahdasta geenipoolia? Mä komppaan kyllä Sonjaa tuossa neljän hengen toimikunta-asiassa. Mut se onkin sit eriasia et mistä sellaset ihmiset löytyy....
...jatkan Kaisun juttuun, et eikö jos on omat suuntaukset jalostuksessa pitäisi olla sitten myös kaksi rotumääritelmääkin, vai mistä ne ihanteet otetaan? Päättääkö jalostustoimikunta senkin?
Ei rotumääritelmää ihan Suomesta käsin muutella,vaik ollaanki maailmannapoja:))
Yks toimikunta jossa istuu edustajat kumankin linjan puolelta.Yhteiset terveysvvatimukset pevisaan.Sit kummalleki linjalle omat tiukat "suositukset" ominaisuuspuolen minimikriteereistä.
Siitä se lähtee.jalsotusneuvojaa ei tartte haaveilla ,ainakaan vielä.
IPO:n ja kansallisten mestaruuskisoissa ei ole mielestäni yhtäkään näyttelylinjaista sakua. Näyttelylinjaiset ovat nykyään verrattavissa collien käyttöominaisuuksiin. Tätä linjaa on turha raahata enää käyttöpuolelle. Heille on annettava vapaat kädet harrastaa näyttelytoimintaa.
En kyllä pysty hyväksymään että "harrastajat" ryhtyvät sanelemaan miten ja minkälaisia koiria kasvattajien tulee kasvattaa. Ei kasvattajatkaa ole vaatimassa omistajilta kolmosluokan Vee ja SG suorituksia myymistään pennuista. Kyllä teidän pitää kouluttaa tällä ja tällä metodilla että saatte niistä niiden ominaisuuksien edellyttämät tulokset. On aina helppo esittää vaatimuksia muille miten heidän tulisi toimia. Määräyksiä ja vaatimuksia on helppo vaatia niin kauan kun ne ei koske itseä.
S"S"H
Valitettavasti se vain tässä maailmassa on niin, että harrastajat hyvin pitkälle määräävät millaisia koiria "kannattaa" kasvattaa. Varsinkin Suomessa, missä kaikki koiratoiminta on harrastuspohjalla, ihan rotujärjestöjen jalostustoimikuntia ja päätöksiä myöten. Meillä taitaa SPL:ssä olla yksi ammattilainen eli täyspäiväinen työntekijä ja muut sitten tekevät harrastuksenaan omalla vapaa-ajalla.
Se mitä kasvattajien "kannattaa" kasvattaa on se mikä käy kaupaksi. Ihan perinteisillä markkinasäännöillä tämäkin touhu pyörii. Mistä sitten tulee ne määreet joidenka varassa harrastajat kulutuspäätöksiään tekee? Jalostusmääräyksistä eli mikä kunakin aikana katsotaan minimivelvoitteiksi jotta pysytään rotumääritelmän sisällä, kilpailujen (varsinkin arvokisojen) tuomarointi ja palkitsemisperusteet vaikuttaa valtavasti, niin käyttö- kuin näyttölinjaisillakin ja sitten vielä muut "muotivirtaukset". On turhaa pysyä tiukasti omassa linjassaan kasvattajana, jos kaikki pennut jää käsiin...
Tämä sama pätee myös työkoirapuolella. Viranomaiset valitsevat koiransa juurikin samoista pentueista mistä tulee harrastuskoiratkin. Jos joku rotu ajaa itsensä käyttöominaisuuksien osalta umpikujaan, niin työkoiriksi valitaan muun rotuinen tai x-rotu. Työkoirien osalta kun ratkaisevat perusteet on terveys ja kuhunkin tehtävään vaadittavat käyttöominaisuudet.
Jos kasvattaja ei pysty harrastajien ja työkoiraohjaajien huutoon vastaamaan, niin kyllä yhteydenotot loppuu siihen. Saa sitten paijata niitä pentuja kotona ihan aikuiseksi saakka. Eli: Harrastajat ja koirien loppukäyttäjät kyllä sanelevat kasvattajille miten ja minkälaisia koiria näiden tulisi kasvattaa.
Voihan kasvattaja asettaa vaikka minkälaisia velvoitteita pennun ostajalle, mutta ei niitä kenenkään tarvitse täyttää. Pennun ja auton osto on sama asia. Ei autokauppiaskaan voi vaikuttaa siihen miten autolla ajetaan, ainoastaan siihen minkälainen käyttö katsotaan takuiden kannalta auton normaali käytöksi.