Apua kaivataan

[Harju Sanna]

Meillä on nyt vähän yli vuoden ikäinen saku uros. Ongelmana on, että koira vetää hihnassa ihan mielettömästi. Ostettiin kuonopanta, myyjä sanoi että 95% koirista on lopettanut vetämisen, meidän poika kuuluu näköjään sitten siihen 5%. Lenkillä ei auta vaikka oisi minkä tuoksuisia ja makuisia makupaloja mukana, niistä ei välitä, myöskään ei mitkään pallot ja kepit auta. Lenkillä ei kiinnosta mikään muu kuin kovaa meneminen. Ja vielä pahempi on silloin jos tulee koiria vastaan, siinä saa pidellä koiraa kaikin voimin, mikään ei auta mitä olen kokeillut. Vinkkejä?

Muuten mukava ja tottelevainen, mitä nyt pieni uhma päällä, mutta kuuntelee kotona hyvin, eikä lähde pihasta jos tiellä menee lenkkeilijöitä koiriensa kanssa. Mutta kun vieraita tulee, koira on innoissaan, vaikkei tuntisikaan. Hyppii ja pomppii, riehuu, saattaa ottaa leikillään hihasta kiinni. Ja silloin ei myöskään kuuntele yhtään.
Oisi mukavaa saada jonkinlaisia vinkkejä mitä olette itse kokeilleet ja mitkä ovat auttaneet?
Kiitos jo etukäteen.

[Tea Tuomikoski]

No mun koira saa vetää tiettyyn määrään, eli remmi saa kiristyä, mut eteenpäin ei saa kauhoa apinan raivolla. Mutta sama systeemi opetuksessa. Kun sun sietokynnys vedon määrässä ylittyy, niin sillä sekunnilla EI! ja jos tapahtuu toivottua eli koira hidastaa ja kääntyy kysymään, ni voit kehua. Jos ei (mitä veikkaan), niin mä tempasin sen persvilloista taaksepäin. Ei vaadi kauheen montaa toistoa, ku koira tajuaa, että hihna kiristyy x-määrän - mamma ei tykkää yhtään, hihna löysällä - matka jatkuu mutisematta). Mut se reaktio pitää tulla sillä sekunnilla kun veto alkaa, ei viiden metrin kuluttua. Välillä joutuu ehkä muistuttamaan, mutta siihen riittää sanallinen ilmaisu.

Ei kannata tehä yksinkertasista asioista liian vaikeeta, kertoo vaan koiralle mitä se saa tehä ja mitä ei. Mustaa ja valkosta.

[Harju Sanna]

Kiitos, täytyy tuota kokeilla, jos alkaisi sujumaan

[Terhi Puumalainen]

Kuonopanta itsessään ei poista ongelmaa, vaan koiralle täytyy opettaa rajat. Minä en ainakaan hallitsisi tätä vajaa 40-kiloista pelkällä fyysisellä voimalla, kyllä siinä on jotakin taottava koiran kalloon, että kuuntelee puhetta.
Oih, muistan itse vuosi sitten, kun oma urokseni oli vuosikas. Jos helpottaa yhtään niin nyt kaksivuotiaana on rauhoittunut noin 1% verran. Sekin tuntuu paljolta...

Opetin hihnassakulkemisen siten, että hihnankiristyessä liikaa, vauhti pysähtyy. Alussa (ja edelleenkin intopiikkien aikaan) koira alkoi vonkua, kun ei liikuttu, mutta odotin neutraalina, että koira rauhoittuu ja hiljenee ennenkuin jatkoin matkaa. Toisto JOKA IKINEN KERTA, ainakin jos haluaa tulosta yhtään nopeammin - mikään pikakeino tämä ei todella ole. Ei se haittaa vaikka ihmiset katsoo, kun kuljet kaksi metriä kerrallaan ja seisot sitten piippaavan koiran kanssa paikoillaan.
Liitä tähän "EI" vetäessä ja rauhalliset kehut hihnan ollessa löysällä. Koiran kulkiessa nätisti, voit myös kehun jälkeen antaa makupalan - tällöin hyvä jos koira on nälkäinen, turha yrittääkään jos on syönyt tuntia-paria aiemmin, ellei erityisen ahne.

Tee myös itsestäsi mielenkiintoinen. Ota lenkille mukaan joku lelu ja pysädy välillä leikkimään koiran kanssa. Koiran kulkiessa viisimetriä vetämättä, kehu ja palkkaa se leikkituokiolla.

Minä olen kulkemisen helpottamiseksi opettanut koiralle käskysanat "reunaan" ja "vieressä". "Reunaan":menee pyörätien pientareelle käppäilemään, saapi haistella ja kohtuudella vetää, saa siis touhuta omiaan. Jos koira on irti ja tulee enempi liikennettä vastaan, "vieressä"-käskyllä tulee oikealle puolelleni, pientareenpuolelle viereeni kävelemään, eikä saa pysähdellä tai edistää noin metriä enempi.
Erikseen vielä "sivulla", jolloin koira käppäilee vasemmalla puolella, muuten sama kuin "vieressä", mutta hiukan tiiviimpi, ei kuitenkaan tarvi olla kontaktissa.

Sitten tuosta yli-innokkaasta tervehtimisestä. Kuullostaa sekin niin tutulta. Koira hallintaan, esimerkiksi käsky maahan kun vieraita tulee (tuntuu mahdottamalta, tiedän..) ja palkkaus hetkenkin rauhoittumisesta. Vieraille on hyvä sanoa, etteivät vilkaisekaan koiraan, saati puhu sille mitään. Jos vieras kääntää selän koiralle joka kerta sen yrittäessä lähelle, koira hoksaa pian ettei ihmiseltä saa huomiota ja jossain vaiheessa rauhoittuu. Korostan sanaa jossain vaiheessa. Joskus.

[Tea Tuomikoski]

Se on ihan sama vaikka lenkillä ois mukana joulukuusen verran hilavitkutinta. Jos auktoriteettia ei ole, sitä ei ole, ja sitä ei tuo mikään kuonopanta, leikkituokio, kehu, ponneton kielto taikka taikka nami. Sitä ei myöskään tuo väkivalta. Opetelkaa olemaan johtajia koirillenne ja kertomaan mitä ne saa ja mitä ei saa tehdä. Jos et ite usko, että saat sen koiran olemaan vetämättä, niin sitä onnea ei mikään kuonopanta tuo, ei myöskään vedonestovaljas, taluttimen sitominen mahan alta, ei pysähtely eikä taaksepäin kävely. Jos taas uskot, niin sitä kuonopantaa tahi muuta joulukuusta ei tarvita. Eikä huomion kiinnittämistä muualle, eikä nameja, eikä leluja, eikä mitään. Ei tarvita kuin ohjaajasuhde.

Edelleen. Mustavalkoista. Mitään muuta ei tarvita. Ja vuosikkaan saku-uroksen kanssa ei mun käsityksen mukaan juuri nimen omaan mitään muuta.

[Sirpa Hörkäs]

Tean kanssa olen näissä "vetoasioissakin" :harhar: ollut aiemminkin samaa mieltä ja olen sitä taas.

Itse olen pikkuinen ruittana ja koira ylisuuri,joten sitä ei näillä fyysisillä voimilla edes hallittais.Se on pakkokin ollut opettaa siihen,että kun minä sanon,niin niin myös toimitaan.

Vetää saa tuokin,mutta järjen rajoissa.Näppärä "äläs vedä"-käsky on sitä varten,että nyt rupeaa hauis huutamaan apua ja koiran olis syytä himmailla vähän vauhtia.

[Harju Sanna]

Kiitos kaikille vastauksista.
Kuonopantaa olen vielä käyttänyt enimmäkseen sen takia että "hallitsen"´koiran hiukan paremmin kun tulee muita koiria vastaan, enkä lennä kädettömänä perässä.
Tänään siis aloitimme enemmän harjoittelemaan tuota vetämättä kulkemista, suht hyvin onnistui jonkin ajan päästä ja eiköhän se tästä parempaan suuntaan mene. Toivottavasti. Ongelmaksi tänään tuli kuitenkin toinen koira. Tuttu tuli pienen terriesinsä kanssa vastaan, tottakai meidän haukku yritti päästä moikkaamaan ja terrieri yritti tulla päälle (ei ole koskaan tullut toimeen meidän koiran kanssa), mutta kuitenkin jatkettiin matkaa pomppujen ja ulisemisen kera. Tällä kertaa pääsin eteenpäin enkä lentänyt perässä, mutta kuonopannanhan se vetäisi rikki.
Harjoitellaan kunnolla, mutta aikaahan siinä tietysti menee. Nyt päätimme kuitenkin hiukan pyytää apua koiramme kanssa ja täällä lähellä onneksi asuukin yksi pariskunta jolla on kaksi sakemannia ja ollut niitä jo pitkään. Lupasivat auttaa. Eiköhän se tästä

[noora rautio]

Minusta kuonopanta on ihan hyvä. Mutta on myös tärkeää kiinnittää huomiota onko koira edes kiinostunut sinusta, vai kiinnostaako sitä kaikki muu. On ihan turha heilutella jotain namia jos koiraa ei edes kiinosta koko touhu. Sakemanni on kuitenkin sen verran iso koira, että sitä ei pieni hihnasta vetäisy hetkauta, kuten esim. jotain chihuahua, joka kellahtaa nurin. Mielestäni olisi parasta kiskaista koiraa aina kun se lähtee vetämään, siis ihan kunnolla vetäistä ja pysähtyä eikä kävellä metriäkään, ennen kuin koira tulee vierelle, sitten on palkinto
Jos koira ei kouliinnu, on otettava jämerämmät aseet: Ääni ja jonkinmoinen kuritus. Esim. kun koiraa on kiskottava pannasta vierelle ja sanottava "vierelle" tässä hommassa on paras olla avustaja. Myös kahtapuolelta taluttaminen voi auttaa.

[Anu Heikkilä]

Meillä kans aikamoista vetämistä välillä (1v2kk uros).. Kodin lähellä, tutuissa paikoissa meno sujuu jo ihan mallikkaasti, mutta ootappas, kun joudutaan kaupungille, niin hallelujaah.. Sellasta henkien taistoa välillä.. En oo kokeillu kuonopantoja tms, mut aloitin tossa "uuden tekniikan", eli mullakin liiaksi oli tapana, et kun poitsu kiskoo ja sinkoilee, minä karjun "Ei" ja nyin hihnasta ja lopputulos on se, että MINÄ olen aivan hermona ja turhautunut ja poitsu ihan ihmeissään ja tod näk vetää kahta kauheemmin..
Rupesin sit tässä kiinnittämään tosissani huomioo siihen, mitä sanon ja nimenomaan KUINKA sen sanon. Tossa testaillu, ja näemmä heti paremmin tehoaa, kun sanon "eeeeiiiii veedää..." matalalla ja alenevalla äänenpainolla. Ikään kuin rauhoittelisi hevosta pysähtymään... Rauhottavalla äänellä poika rauhottuu, ja taas toisin päin... Samaa kokeillu kotiintulo-hyppelyissä. "aaalas" liioitellun rauhallisesti ja samalla näyttää kädellä. Mut tää nyt vaa tämmönen kokeilu, vasta pari viikkoo testailtu, mut ihan lupaavalta näyttää! et joo, katellaan sit taas kuukauden päästä...kui "mamman pinna on kestäny..."

[Harju Sanna]

meillä oli aivan sama juttu, itse hermostuin ja eihän se koira enää sen jälkeen totellut. Mutta nyt sitten käytiin ns. ongelmakouluttajalla, kun ei välttämättä itsellä oikein vielä tietoa/taitoa riitä Koiralla on kuulemma vain ongelmana se että se pitää itseään johtajana ja sen takia rähisee muille koirille, koska ajattelee että sen pitää suojella meitä muilta koirilta. Meinas tulla ihan tippa linssiin kun se mies kehui koiran maasta taivaaseen ja sanoi että harvalla koiralla on noin hyvää suhdetta omistajaansa Nyt sitten käydään muutaman kerran siellä ja mies sanoi että viimeisen kerran jälkeen tuo koira kävelee ilman hihnaa nätisti vieressä vaikka tulisi kymmenen koiraa vastaan hyvä juttu että mentiin
Nyt piti vain alottaa kotona se huomioimattomuus, koira on kuin ilmaa vaikeaa mutta sanottiinkin että se on omistajille yleensä vaikeaa ja tuntuu ikävältä kun koiraa ei saa huomioida, mutta onneksi vain viikon verran

[kaisli-marie hakala]

aiheen aloittajalle:
myös liikunnan lisääminen auttanut ainakin meillä roimasti,eikä sitä voi muutenkaan olla liikaa,joten..

[milko naumanen]

Kunto kasvaa ja vetää vielä enemmän.

Koulutus kysymys.

Harvaa (tervettä) sakemannia saa lenkittämällä väsyneeksi,jos puhutaan normaaleista matkoista ja vauhdeista,harva jaksaa 30 kilometriä lähteä koiran kanssa talsimaan.

Vedonesto pannat/valjaat on avuks.

Kun koira vetää niin käsky ei ja pakote,toistetaan tarvittaessa,jos ei tapahdu mitään on pakote ollut riittämätön.

Oma koira saa vetää tietyllä voimalla,ei hillittömästi mutta hihna hiukan kireällä.

[Birgitta Vesa-Lehtinen]

MEidän edesmennyt veti kanssa kuonopannan kanssa ja sitten ostettiin sille nahkaiset (hienot) vedonestovaljaat - koira veti - sitten ostettiin sille punaiset vedonestovaljaat -koira veti - sitten ostettiin sille tavalliset valjaat, ettei kaula menisi ihan solmuun ja sitten se vetäminen loppui, että silleen