AD- eli kestävyyskoe

Tarkoitus
Kestävyyskokeen tarkoitus on todistaa, että koira pystyy suoriutumaan määrätyn asteisesta ruumiillisesta rasituksesta osoittamatta jälkeenpäin huomattavia väsymyksen merkkejä. Koiran ruumiinrakenteesta johtuen voidaan vaadittava rasitus suorittaa vain juosten. Juoksusta tiedämme, että se rasittaa sisäelimiä, erikoisesti sydäntä ja keuhkoja sekä myös itse liikuntaelimiä. Juoksusuoritukseen vaikuttavat myös muut ominaisuudet kuten temperamentti ja kovuus. Kokeen vaivatonta suoritusta on meidän pidettävä todisteena ruumiillisesta terveydestä ja toivomiemme ominaisuuksien olemassaolosta. Tämä on edellytys koiran siitokseen käyttämiselle.

Koe tulee suorittaa mahdollisimman erilaisilla teillä ja kaduilla. Kysymykseen voivat tulla niin asfaltoidut kuin muutenkin päällystetyt tai päällystämättömät tiet ja kadut.

Osallistusmisoikeus
Vähimmäisikävaatimus on 16 kk, korkein ikä 6 vuotta. Osallistumisoikeus yhtä päivää kohti yhdellä tuomarilla on korkeintaan 20 koiraa, yli 20 koiralle tulee olla toinen tuomari. Koirien tulee olla rekisteröityjä. Koiran on oltava terve ja hyvin harjoitettu. Sairas tai heikkokuntoinen koira tai juoksuaikainen, kantava tai imettävä narttu eivät saa osallistua.

Arvostelu
Koiran suorituksesta ei anneta pisteitä tai arvosanoja, vaan vain ”hyväksytty” tai ”ei hyväksytty”.  Hyväksytystä suorituksesta koiralle annetaan AD tunnus.

Kokeen suorittaminen
20 kilometrin matkan kulkeminen 12 - 15 kilometrin tuntivauhtia.

Juoksukoe
Koiran on juostava kytkettynä (järjestyssäännön mukaisesti) normaalia ravia ohjaajan oikealla puolella polkupyörän vieressä. Ylikiihtynyttä juoksemista on vältettävä. Talutin on pidettävä tarpeeksi löysällä, jotta koiralla on mahdollisuus sopeutua kulloiseenkin vauhtiin. Kevyt vetäminen taluttimesta (edessä juokseminen) ei ole virheellistä, mitä sitä vastoin on jatkuva perässä riippuminen.

8 km:n juoksun jälkeen pidetään 15 minuutin tauko. Tauon aikana arvosteleva tuomari tarkkailee koirissa mahdollisesti esiintyviä väsymyksen merkkejä. Yliväsyneet koirat eivät saa jatkaa koetta.

Tauon jälkeen ajetaan seuraavat 7 km, minkä jälkeen pidetään 20 minuutin tauko. Tämän tauon aikana on koiralle annettava mahdollisuus liikkua vapaasti olematta pakon alaisena. Hieman ennen seuraavan juoksuosuuden alkua on arvostelevan tuomarin tarkastettava esiintyykö koirissa mahdollisia väsymyksen merkkejä tai mahdollisia polkuanturoiden haavaumia. Yliväsyneet koirat tai ne, joiden tassut ovat rikkoutuneet eivät saa jatkaa koetta.

Viimeisen juoksuosuuden (5 km) päätyttyä on pidettävä 15 minuutin tauko, jonka aikana koiralle on annettava mahdollisuus liikkua vapaana vailla pakotteita. Arvostelevan tuomarin on nyt todettava osoittaako koira väsymystä tai ovatko sen polkuanturat rikkoutuneet. Tehdyt huomiot on kirjattava. Tuomarin ja kokeen johtajan on saatettava koiria jos mahdollista niin polkupyörällä tai seurata autolla. On välttämätöntä, että kokeeseen osallistujia seuraa auto, jotta koirat, jotka osoittavat, etteivät ne selviydy rasituskokeesta voidaan kuljettaa autolla pois.

Koesuoritusta ei hyväksytä, jos koira menettää kaiken temperamenttinsa ja kovuutensa, osoittaa epänormaalin voimakasta väsymystä tai ei jaksa ravata 12 km:n tuntivauhtia (1 km/5 min), vaan tarvitsee suoritukseen huomattavasti pitemmän ajan.

Juoksukokeen päätyttyä järjestäytyvät ohjaajat tuomarin antamien ohjeiden mukaan harjoituskentälle koirien seuratessa ohjaajaansa taluttimessa perusasentoon. Kukin osallistuja suorittaa vuorollaan koiransa kanssa suorituksen  ”seuraaminen vapaana” Liike voidaan myös suorittaa kytkettynä löysässä taluttimessa. Suoritus täytyy tehdä koeohjeen mukaisesti. Liikkeen aikana ei suoriteta ampumakoetta.

Tämän lisäksi on tuomarin varmistauduttava koiran moitteettomasta henkisestä tilasta. Kokeen suorittamistapa on arvostelijan määrättävissä.